Miten Suomen suuriruhtinaskunta onnistui kehittämään itsehallintoaan samaan aikaan, kun muut vastaavat alueet menettivät sen? Osmo Jussilan tutkimuksessa Suomen siteet Venäjään osoittautuvat paljon vahvemmiksi kuin aiemmin on esitetty. Suomi nähdään sekä sääntönä että monin tavoin myös poikkeuksena. Suomihan onnistui etenkin 1800-luvun loppupuolella kehittämään itsehallintoaan samaan aikaan kun muut vastaavat itsehallinnolliset alueet menettivät sen. Suomen vuosina 1809-1917 kulkema tie oli vaiheikas ja täynnä selittämättömiä sattumia sekä yllättäviä käänteitä. Merkittäviin käännekohtiin kuuluu myös Venäjän keisarin havahtuminen siihen, että suomalaiset pitivät maataan Venäjän valtiosta erillisenä valtiona. Keisarihan kysyi vuonna 1889 ironisesti, kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään? Sen jälkeen historiallinen kehitys olikin, vuoden 1905 suurlakon aiheuttamaa tilapäistä keskeytystä lukuun ottamatta, Suomen liittämistä yhä tiiviimmin osaksi Venäjän valtiota. Jussila on arvostettu ja kansainvälisestikin tunnettu poliittisen historian tutkija, joka on erikoistunut Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin.
