Osmo Pekonen

Mitä luonnontieteissä, matematiikassa ja tekniikassa tapahtui Ranskassa valistusajan päätyttyä vallankumoukseen 1789 ja sen jälkeiseen Napoleonin keisarikuntaan? Napoleon (1769-1821) tunnetaan lähinnä sotapäällikkönä ja keisarina, mutta häntä kiinnosti syvästi luonnontiede ja matematiikka. Hän ympäröi itsensä tiedemiehillä ja vaikutti näin modernin yhteiskunnan syntyyn, jossa luonnontieteellä on näkyvä rooli. Moderni koulu- ja yliopistolaitos sai alkunsa Napoleonin valtakautena ja säteili muualle Eurooppaan. Samalla syntyi monivirkajärjestelmä, jossa tiedemiehet värvättiin uusiin professuureihin ja samaan aikaan korkeisiin yhteiskunnallisiin virkoihin. Kirja kertoo tästä värikkäästä ajasta oppineiden henkilökuvien muodossa.

Tieteen ja kulttuurin moniottelija, neljän yliopiston dosentti, kääntäjä Osmo Pekonen pohtii uudessa päiväkirjassaan toukokuusta 2018 toukokuuhun 2019 Unikukkia, ulpukoita muun muassa esikuvien merkitystä. Kuka ylipäänsä voi olla toisen ihmisen esikuva? Varmaan pyhimykset ynnä muut historialliset suurmiehet ja sankarit on tarkoitettu esikuviksi kaikille, mutta persoonallisempi esikuva on joku sellainen, jonka on tuntenut henkilökohtaisesti. Pekosen omia esikuvia ja ihanteita ovat runoilijat Anna-Maija Raittila ja Lassi Nummi sekä antiikin klassikoiden suomentaja Teivas Oksala. Pekonen esittelee päiväkirjassaan ensimmäisen suuren suomalaisen taiderunoilijan kreivi Gustav Philip Creutzin (1731–1785) pääteosta Atis och Camilla, jonka klassinen aleksandriinimittainen teksti alkaa Pekosen suomennoksena: Mä rakkaudesta laulan, se polttaa vailla vertaa, kun sydän nuori syttyy, sen liekkiin ensi kertaa. Oi lempi jumalainen, elämän lämpö, valo, herätä runo henkiin, sytytä tunteen palo! Pekosen päiväkirjan näyttämöinä ovat lukuisat paikkakunnat Suomesta ja ulkomailta alkaen Algerista ja Baselista päätyen Wormsiin, Würzburgiin ja Ylitornion Aavasaksalle.