Osmo Tammisalo

Demokratia tarvitsee sananvapautta aivan kuten diktatuuri tarvitsee sensuuria. Sensuurin avulla hallinto pystyy pitämään tyytymättömän kansalaisen tietämättömänä siitä, että muutkin ovat tyytymättömiä. Sellaisissa olosuhteissa ei synny kansalaisten oloja parantavia, itseään korjaavia mekanismeja. Laaja sananvapaus on paras turva vähemmistöjen oikeuksille ja heidän mahdollisuuksilleen ajaa asioitaan. Sananvapauden tärkeys totuuden ja inhimillisyyden puolustajana ei muutu sen mukaan, ovatko sen puolustajat poliittisesti vasemmalla, oikealla tai jotakin muuta. Samoin sananvapauden puolustaminen on eri asia kuin jokaisen sanomisten hyväksyminen. Käsissäsi oleva kirja on sanavapauden puolustuspuhe. Sen lähestymistapa ei perustu niinkään historiallisiin näkökulmiin, vaan viimeaikaisiin puheenvuoroihin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. sanavapauden suhde demokratiaan, uskontoihin, vähemmistöjen oikeuksiin, opetukseen, tieteeseen ja sosiaaliseen mediaan. Osmo Tammisalo on tietokirjailija ja tiedetoimittaja, joka on kirjoittanut useita ihmisluontoa käsitteleviä teoksia.

Onko kansoilla perinnöllisiä älykkyyseroja? Tai kuten moni kysymyksen kuulee: ovatko mustat tyhmempiä kuin valkoiset? Suomessa Tatu Vanhanen on esittänyt, että kansojen väliset älykkyyserot johtuvat geneettisistä eroista. Hän on myös väittänyt, että valtioiden vauraus ja demokraattisuus selittyvät älykkyyseroilla. Tässä kirjassa tarkastellaan hänen väitteidensä todenperäisyyttä. Samalla perehdytään älykkyystutkimukseen, älykkyyden periytyvyyteen ja älykkyyteen vaikuttaviin ympäristötekijöihin. Miten älykkyyttä ylipäätään mitataan? Tässä teoksessa tarkastellaan myös, onko oikein puhua ihmisroduista. Vanhasen väitteet loukkaavat joitakin ihmisryhmiä. Levitessään tiedepiirien ulkopuolelle väitteillä saattaa myös olla epätoivottuja seurauksia. Onko näiden asioiden tutkiminen siis mielekästä? Tieteen edistämisen ja valistuksen nimissä arimpiakin aiheita on voitava tarkastella järkiperäisesti. Onko se mahdollista, kun asiat ovat näin vaarallisia?

Ovatko eskimot mustasukkaisia? Rakastuvatko naiset renttuihin? Entä miten valitsemme ystävämme? Ja miksi haluamme rangaista myös sellaisia pahantekijöitä, jotka eivät ole rikkoneet meitä itseämme vastaan? Tässä kirjassa etsitään luonnontieteisiin perustuvia selityksiä ihmisen käyttäytymiselle. Osoittautuu, että ihmislajin evolutiivinen menneisyys ja esivanhempiemme kohtalot näkyvät tunteissamme, teoissamme ja ajatuksissamme. Myös ihmisen erilaisuus saa teoksessa selityksen. Inhimillisten esimerkkien lisäksi kirjassa selvitetään teoreettisia kysymyksiä muun muassa luonnonvalinnan tasoista ja geenin itsekkyydestä.

Ihmislajille on tyypillistä, että koiras ja naaras osallistuvat jälkeläisten hoitoon. Tämä nisäkäsmaailmassa harvinainen piirre tekee parinvalinnastamme erittäin vaikeaa, mutta myös erittäin monivivahteista. Molemmat sukupuolet ovat hyvin valikoivia ja he myös haluavat hieman eri asioita. Suuret tunteet ovat luonnonvalinnassa kehittyneet parinvalintaan liittyvien ongelmien ratkaisuun. Rakastumisen tehtävä on synnyttää parisuhde ja mustasukkaisuuden tehtävä on pitää se koossa. Myös seksuaalisella inholla ja häveliäisyydellä on tärkeät tehtävänsä ihmisen parinvalinnassa. Rakkauden evoluutiossa Osmo Tammisalo esittelee rakkauden modernit biologiset perusteet, jotka poikkeavat perinteisistä vakiintuneista käsitteistä osittain jyrkästi. Hän tarkastelee uusien käsitysten perusteella parinvalinnassa olennaisia tunteita, mutta myös siihen vaikuttavia fyysisiä ominaisuuksia. Mikä on ihmisnaaraan rintojen merkitys? Entä ihmiskoiraan pituuden ja varakkuuden Rakkauden evoluutio tarttuu myös rakkauden kiistanalaisempiin puoliin, raiskaukseen ja seksuaalisiin vähemmistöihin liittyviin kiistoihin ja se tarkastelee muun muassa sukupuolitautien merkitystä.