Ossi Viita

Miksi Nurmijärvelle muutetaan? Mikä saa muuttajat juurtumaan kuntaan? Impivaarasta ilmiöksi kertoo Nurmijärven kasvutarinan pienestä maaseutukunnasta Suomen suurimmaksi kunnaksi, jossa elää tänään 45 000 asukasta. Nurmijärven erottaa pääkaupunkiseudun muista kehyskunnista kolme omaleimaista keskustaajamaa - Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki - joiden keskinäinen suhde on vaikuttanut vahvasti kunnan kehitykseen. Teos pureutuu Nurmijärven historiaan aina kuntasuunnittelun ja kunnallispolitiikan kiemuroista elinkeinojen muutoksiin sekä vilkkaaseen kulttuuri- ja yhdistyselämään. Samalla kirja vastaa moniin edelleen ajankohtaisiin kysymyksiin: Miksi uimahalli rakennettiin juuri Rajamäelle 1974? Mistä oli kyse Klaukkalan itsenäistymishaaveissa? Miten Nurmijärvi-ilmiö syntyi ja millaisia tunteita se herätti?

Laihialaisesta maanviljelysneuvos Juhani Rinnasta on julkaistu 319 sivuinen elämäkerta Riiheltä vaikuttajaksi - Juhani Rinnan elämä 1928-2017. Rinnalla oli kaksi työuraa. Toinen oli maatalon isännyys Laihian Naskalissa ja toisen työuran muodostivat lukuisat hallitus- ja luottamustehtävät. Juhani Rinta toimi sanomalehti Ilkan hallituksen puheenjohtajana vuosina 1964-1994 ja Valion hallituksen maanviljelijäjäsenenä 1979-1990. Näiden lisäksi hänellä oli lukuisia muita valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia luottamustoimia. Juhani Rinnan vanhemmat Fanni ja Eemeli Rinta olivat näyttäneet pojalleen mallia lukuisilla yhteiskunnallisilla luottamustoimillaan, mutta Juhani Rinnan laaja-alaiset, merkittävät ja valtakunnan tasolle ulottuneet hallintotehtävät vaativat muutakin kuin kodinperintöä. Hänellä riitti kykyä ja taitoa hoitaa vaativia tehtäviä kansakoulupohjalta. Juhani Rinnan yliopistona oli laaja lukeneisuus ja ehtymätön halu oppia uutta. Siinä hän kirjaimellisesti toteutti Santeri Alkion jo 1800-luvun lopulla esittämää ajatusta itsekasvatuksesta. Valion vuosina Juhani Rinta asui Helsingissä suurimman osan viikosta. Viikonloppuisin tie vei satoja kertoja eri puolille Suomea meijereiden ja maidontuottajien tilaisuuksiin. Juhani Rinta oli yksi Valion murroskauden tärkeimmistä hallintomiehistä. Meijerikentän rationalisointitoimet saatiin käyntiin Rinnan vuonna 1986 pitämän rakennepuheen viitoittamana. Sanomalehti Ilkan historiassa Juhani Rinta on kaikkien aikojen merkittävin hallituksen puheenjohtaja, joka joutui ensimmäisen vuosikymmenen taiteilemaan lehden talousvaikeuksien kanssa, mutta myöhemmin hän sai olla rakentamassa Ilkan menestystarinaa. Rakkaan vaimonsa Eevan kanssa Juhani kasvatti viisilapsisen perheen. Elämä koetteli heitä kovalla kädellä, kun he joutuivat saattelemaan haudan lepoon lapsistaan kolme aivan liian aikaisin. Eläkevuosinaan Juhani Rinnasta tuli tunnettu seurapuhuja. Hän oli omaksunut äitinsä Kahran-suvun kautta herännäisyyden eli körttiläisyyden. Merkittävänä tehtävänä hänellä oli 1994 Laihialla pidettyjen herättäjäjuhlien pääsihteeriys. Juhani Rinnan vaiherikas elämäntaival päättyi 88 ikävuoteen lyhyen sairauden jälkeen 2017. Juhani Rinnan elämäkerran on kirjoittanut ylistarolaislähtöinen filosofian tohtori, dosentti Ossi Viita. Hän aloitti työn Juhani Rinnan pyynnöstä syksyllä 2016. Rinnan kuoltua 2017 perikunta mahdollisti kirjahankkeen toteuttamisen. Perikunnasta Maaria Perälä ja Perttu Rinta ovat olleet tiiviisti mukana kirjoitustyön eri vaiheissa. Ossi Viita on aiemmin julkaissut yli kymmenen tietokirjaa. Etelä-Pohjanmaa on ollut aiheena kolmessa: Ville Ritolan elämäkerrassa sekä Teuvan ja Peräseinäjoen kuntahistorioissa. Päätyö Viidalla on Urheilumuseossa, jossa hän toimii tutkimuspäällikkönä

Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle. Jääkiekolla on Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita. MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita. Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten. Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista. Koko kansan leijonat kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi. Kirjan tekijät ovat professori Markku Jokisipilä, FT Jouko Kokkonen, FM Kalle Rantala ja dosentti Ossi Viita. Lisäksi teoksessa on jääkiekkoasiantuntijoiden erityisartikkeleita.