Ove Enqvist

Obbnäs. Nimi herättää monissa mielikuvia Upinniemen sotilasalueesta Kirkkonummen eteläkärjessä. Mutta harva tietää, että Obbnäs ja sen naapurikylä Edö ovat nähneet vuosisatojen aikana uskomattomia tapahtumia. Obbnäs – elämää saaristokylässä vie lukijan matkalle alueen pitkälle tuntemattomaan historiaan, jossa tataarit hyökkäsivät ja ryöstivät kyläläisiä, miten hylkyjen ryöstäminen oli arkipäivää rannikolla ja miten merkkitulet varoittivat vihollisen lähestymisestä. Obbnäs kuvaa kalastajien, maanviljelijöiden, kartanonisäntien ja kuuluisien kesävieraiden elämää Suomen etelärannikolla. Neuvostoliiton vuokra-aika järkytti kaikkia, eikä palautuskaan sujunut ongelmitta. Obbnäs-kirjaa tutustuttaa lukijansa myös alueen nykyisyyteen, sen monipuolisiin luonto- ja kulttuuriarvoihin. Kirjassa on upeita luontokuvia, jotka näyttävät alueen kauneuden ja monimuotoisuuden. Kirjan tekijät ovat sotatieteiden tohtori, rannikkotykistöupseeri ja tietokirjailija Ove Enqvist sekä taiteen tohtori, dosentti Taneli Eskola. Obbnäs on kirja, joka vie lukijan matkalle, josta ei halua palata.

Tämä tutkielma kertoo kadonneesta elämänmuodosta rannikkolinnakkeilla itsenäisyyden alusta linnakkeiden lakkauttamiseen. Kansainvälisesti uniikki rannikonpuolustusjärjestelmämme on perustunut kiinteään rannikonpuolustukseen miehitettyine linnakesaarineen. Näillä linnakkeilla oli suomalaiseksi varuskunnaksi ainutlaatuinen elämänmuoto, joka oli hyvin eristäytynyt ja siten yhteisöt olivat erittäin kiinteitä. Pienillä linnakesaarilla saatettiin joutua viettämään kuukausia pääsemättä käymään mantereella. Jokaisella linnakkeella oli omat perinteensä, ja ne saattoivat varioida huomattavastikin. Oman aikansa linnakeyhteisöjä voidaankin luonnehtia eräänlaisiksi mikroyhteiskunniksi omine kirjoitettuine ja ennen kaikkea kirjoittamattomine sääntöineen ja lakeineen. Saarten elämään kuuluivat myös henkilökunnan perheet, naiset ja lapset, sekä varusmiehet.

Kruunun jalokivet kuvaa Vallisaarta ja Kuninkaansaarta monista näkökulmista. Ove Enqvist kertoo saarten vaiheista, ja Taneli Eskolan hienot valokuvat paljastavat saarten nykytilan ja maisema-arvot. Kirjaa kuvittavat myös arkistokuvat ja kartat. Kirja on täydennetty ja muokattu painos vuonna 2011 julkaistusta kirjasta. Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat muodostaneet suljetun yhteiskunnan aina 1700-luvulta alkaen. Saaria ovat hallinneet viranomaiset, 1700-luvun loppupuolesta alkaen Helsingin luotsit ja autonomian ajan alusta sotaväki. Asujaimistoon kuului myös saarten omia ja lähisaarten työntekijöitä perheineen. Vaikka saaret sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja käytännöllisesti katsoen kivenheiton päässä Suomenlinnasta, ne ovat ulkopuolisille jääneet lähes tuntemattomiksi. Maihinnousu ulkopuolisilta on turvallisuussyistä ollut ankarasti kiellettyä. Sotilaalliset liikkumisrajoitukset ja eri puolilta Venäjää sotaväen mukana tulleet muualla Suomessa harvinaisten kasvien leviäminen on johtanut siihen, että Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kasvistosta ja eläimistöstä on yhdessä linnoituslaitteiden kanssa kehkeytynyt harvinainen kulttuurimaisema. Kyseessä on merellisen Helsingin kansallismaiseman kruunu.

Rautatietykistö on monessa maassa kuulunut rannikkotykistöön, näin myös Suomessa. Rautatietykit ja rautatiepatterit ovat jääneet suhteellisen tuntemattomiksi jopa suomalaisille tutkijoille, vaikka Suomen käytössä oli talvisodan ja jatkosodan aikana tehokkaaksi osoittautuneet rautatiepatterit. Varsinkin jatkosodassa sotasaaliina saadut ajanmukaiset tykit toivat arvokkaan lisän tykistön tulivoimaan. Sotien jälkeen sotasaalistykit palautettiin Neuvostoliittoon, jossa niistä monet olivat aktiivikäytössä ja ovat nyt museoituina. Suomessa yksi rautatiepatteri oli olemassa 1960-luvun lopulle saakka. Tämä kirja kertoo erityisesti rautatiepattereiden merkityksestä ja saavutuksista Suomen sodissa. Kirjan kirjoittaja, sotatieteiden tohtori ja yleisesikuntakomentaja evp. Ove Enqvist, on kirjoittanut useita tietoteoksia sekä lukuisia artikkeleita kotimaisiin ja ulkomaisiin julkaisuihin ja toiminut mm. Rannikon Puolustaja -lehden päätoimittajana.