Päivi Hovi-Wasastjerna

Tiesitkö, että Euroopan ensimmäinen akateemisen koulutuksen saanut naisarkkitehti oli suomalainen, Signe Hornborg (1862-1916), joka valmistui vuonna 1890. Toinen Signe oli Signe Lagerborg-Stenius (1870-1968) valmistui kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1892. He olivat kansainvälisestikin aivan etujoukkoa. Kirja on ajan kuvaus, jossa kerrotaan ensimmäisistä arkkitehtinaisista laajemmin, heidän urastaan ja elämästään. Nämä naiset tekivät historiaa tasoittamalla tasa-arvon tietä omalla alallaan. He keskittyivät erityisesti sosiaaliseen rakentamiseen. Heidän suunnittelemansa äitikodit, synnytyslaitokset, lastenseimet ja työkodit olivat merkityksellisiä askelia kohti hyvinvointivaltiota. Signet tekivät rakennuspiirustuksia jopa ilman palkkaa, jotta sosiaaliset kohteet pystyttiin toteuttamaan.

Arkkitehti Bertha Enwald (1871-1957) valmistui neljäntenä naisena arkkitehdiksi Suomessa, vuonna 1894, joka oli kansainvälisestikin varhain. Hän oli ensimmäinen nainen tekniikan yhdistyksessä vuonna 1898. Kirja kertoo Bertha Enwaldin vaiherikkaasta elämästä ja urasta, joka vei hänet Pietariin ja Tarttoon asti. Kirja kertoo myös kirjeenvaihtoon perustuen millaista oli itsenäisen naisen elämä ja työ miesvaltaisella alalla sekä siitä onnistuiko Bertha löytämään paikkansa arkkitehtina vai löytyikö jotain muuta.

Arkkitehtina Suomessa kertoo miten rakennuksia ja kaupunkeja suunniteltiin yli sata vuotta sitten ja mikä oli arkkitehdin rooli. Tarina kerrotaan yhden arkkitehtitoimiston Grahn, Hedman & Wasastjernan kautta, joka oli aikansa suurin toimisto ja suunnitteli erityisesti Helsinkiä, kun puutalovaltaisesta kaupungistä siirryttiin uuteen kivitalojen pääkaupunkiin.

Arkkitehti Karl Lindahl (1874-1930) kuului siihen nuoren Suomen varhaiseen arkkitehtisukupolveen, joka suunnitteli pääkaupungin asuntorakentamista ja teollisuusyhteisöjä eri puolille Suomea, mm. Varkauteen, Kotkaan, Karhulaan, Porin Pihlavaan, Noormarkkuun, Forssaan ja Iittalaan. Lindahlin suunnittelemia ovat mm. Helsingissä Työväentalo, Otavan toimitalo, Henk.vak. Suomi Oy:n talo ja Polyteknikkojen yhdistyksen talo.

Valter Thomé (1874-1918) oli 1900-luvun alun yksi tuotteliaimpia ja kysytyimpiä arkkitehteja. Hänen monipuolinen ja rikas tuotantonsa on jäänyt paljolti unohduksiin. Thomé muistetaan parhaiten Polteknikkojen talon ja Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitalon suunnittelusta. Valter Thomé piirsi lukuisia yksityistaloja, julkisia rakennuksia, liike- ja asuintaloja, jopa kokonaisia teollisuusyhteisöjä ja asemakaavoja eri puolille Suomea. Pohjalaistaustaisen arkkitehdin useita töitä on vielä mm. Oulun, Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkikuvassa. 1910-luvun teollisuuspaikkakunnilla, erityisesti paperitehtaiden Mäntässä ja Varkaudessa näkyy Thomén arkkitehtuuri. Valter Thomé erikoistui muun ohella pankkiarkkitehtuuriin. Hänen periaatteenaan oli pyrkimys harmoniaan, johon liittyi arkkitehtuurissa niin tarkoituksenmukaisuus kuin esteettisyys. Valter Thomén ura katkesi traagisesti vuoden 1918 tapahtumissa.