Päivi Ketolainen

Laukku-Leena, naiskulkurin tarinaUutuuselämäkerta Laukku-Leena, naiskulkurin tarina ilmestyy lokakuussa 2024. Kirja perustuu Leena Kiviharjun (1948-2021) ainutlaatuisiin matkapäiväkirjoihin. Kirjan on koostanut jämsäläinen toimittaja-kirjailija Päivi Ketolainen." Laukku-Leenaksi kutsutun naisen matkanteko kuulostaa suoranaiselta survival game -peliltä, josta hän kuitenkin selvisi hengissä lähes 20 vuotta", kirjailija kertoo. Kiviharju kulki kymmenine laukkuineen ympäri Suomea kävellen tai liftaten. Hän lähti liikkeelle vuonna 2002 asuen kesät ja talvet taivasalla. Hänen leiripaikkojaan olivat huoltoasemien lähistöt ja teiden pientareet. Vaikka hänelle tarjottiin apua ja asuntoa, hän pysyi kodittomana lähes elämänsä loppuun asti. Kiviharju kuoli Sysmässä 2021. Yksinäinen naiskulkuri herätti aina huomiota siellä, missä liikkui. Mistä hän tuli ja minne meni? Mitä hän laukuissaan kuljetti? Miksi hän lähti taipaleelleen? Salaperäisen kulkijan matkanteko kiinnosti ihmisiä, mutta itse hän pysyi vaitonaisena elämänsä vaiheista. Uutuuskirja tuo selkoa Laukku-Leenan matkantekoon pitkin Suomen maanteitä.

Vielä 1950-luvulla Suomen metsissä huhki satoja tuhansia metsätyömiehiä pokasahoineen ja hevosineen. Savotoilla he asuivat kämpillä ja päivän ruoka tarjottiin elämänluukusta. Metsien miehet oppivat työhön käytännön ja kantapään kautta. Vasta 1960-luvun alkupuolella alettiin järjestää kunnollista metsätyön koulutusta. Kurun metsätyökoulu oli koulutuksen saralla uranuurtajia. Viiden toimintavuoden jälkeen koulu siirtyi rehtori Aku Hakanpään johdolla Jämsänkoskelle 1969, missä se alkoi kehittyä koneellisen metsänkorjuun saralla maan johtavaksi oppilaitokseksi. Suomi on metsäinen maa. Nykyinen hyvinvointimme on paljolti metsätalouden ansiota. Pokasahat ovat vaihtuneet ensin moottorisahoiksi ja sitten järeiksi metsätyökoneiksi, mutta aina metsä tarvitsee ammattilaisia. Biotalous, huipputeknologia ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat aikamme avainsanoja. Ne vaativat metsiemme ammattilaisilta valmiutta pysyä kehityksen mukana. Jämsänkosken metsäoppilaitos on kouluttanut metsän ammattilaisia puoli vuosisataa. Työ jatkuu.

Isä teki metsätöitä. Poika pyöritti paperikonetta. Pojanpoika värkkää ohjelmia älypuhelimiin. Metsän povelta ponnistanut kansakunta liitää aallon harjalla, mutta onko edessä kapsahdus takaisin kuusen juureen? Paperimiehet on kertomus Kalevista ja Taistosta, jotka tallaavat omaa nousujohteista uraansa 1970-luvulta lähtien. Heidän elämäntarinansa kulkee yhtä jalkaa suomalaisen paperiteollisuuden matkassa. Kummankin suomalainen unelma näyttää toteutuneen; niin johtajalla kuin duunarilla on talo järven rannalla eikä pienestä rahasta ole puutetta. Uudelle vuosituhannelle tultaessa molemmilla siintää edessä eläkepäivät, mutta sitten kolahtaa. Konserni päättää sulkea tehtaan, jonka vuorokalenterin tahtiin pikkukaupunki hengittää. Jääkö kaupunki Kelan, Alkon ja työppärin kolmiyhteyden varaan? Ei! Alkaa suomalainen poterosota, jossa lapioihin tarttuvat Kalevi ja Taisto. Tavoite on pelastaa suomalainen paperiteollisuus globaalin riistäjäkarhun kynsistä.

Iloinen huopakirja kertoo lapsille tarinan lampaiden elämästä, villasta ja huovutuksesta. Helpot ohjeet innostavat kokeilemaan huovutusta niin kotona kuin eskarissa ja koulun käsityötunnilla.