Suomi 100 on tätäkin: rakkautta, intohimoa, naiseutta, pettymystä, kärsimystä, selviytymistä. Runoni ovat syntyneet vuosien varrella, eletystä elämästä ja vahvasti koetusta. Ihmissuhteista, luonnosta. Nyt niitä voi katsoa jo etäämpää ja ehyempänä; rakkauden riipivä marinadi on kypsynyt eikä kirpaise enää kielen päällä. Muistot silti koskettavat ja niiden äärelle voi palata ja niitä tutkiskella, ja toivon, että tekstini antavat vastauksia ja lohduttavat heitä, jotka löytävät niistä itsensä tai läheisensä. Iloa ja elämän hersyvyyttä unohtamatta! OLEN UHRANNUTOlen uhrannut itseäniliian paljonmiesten alttarille. Nyt on takaisinmaksun aika:hurja rakastaminen.