Päivi Tapola

KESKIPÄIVÄN AAVEET on ensimmäinen kirja lahjakkaasta Jyri Schreckistä (1927--1982). Hän oli kehutuimpia modernistisia runoilijoitamme, joka lisäksi ohjasi Ylioppilas-, Kansallis- ja (Helsingin) Kaupunginteatterissa sekä kustannustoimitti Otavalla ja arvosteli UUSI SUOMI -lehdessä. Teoksessa seurataan kulttuuriperheen kasvatin nousua maineeseen ja traagista suistumista tuhoon ja unohdukseen. Aika on kypsä Schreckin aiheesta suitsutetun tuotannon uudelle pohdinnalle.

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim kuoli tammikuun 27. päivä 1951 Sveitsissä, missä hän vietti viimeiset vuotensa. Marsalkan kuolema tuli jokseenkin yllätyksenä, mutta hän oli loppuun saakka ”sielunvoimissaan”. Kun viesti Mannerheimin kuolemasta saapui Suomeen, marsalkan arkkua matkustivat noutamaan kenraalit K. A. Tapola ja A. A. Puroma. Matka oli aikansa suuri tapahtuma, jota seurattiin tiiviisti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.Marsalkan kotiinpaluu (2010) on jalkaväenkenraalin Kustaa Tapolan lapsenlapsen Päivi Tapolan teos Mannerheimin kuolemasta, sitä edeltävistä tapahtumista ja sen jälkimainingeista. Teos pohjautuu kirjallisuuden lisäksi kirjailijan isoisän osin aikaisemmin julkaisemattomiin muistiinpanoihin.

Päivi Tapolan kolmas romaani Kesän kohtaaminen keskittyy naisten kirjoitukseen sekä temaattisesti että ilmaisullisesti, henkilöiden sisäisissä maailmoissa kulkien. Kaksi erilaisen elämänsuunnan valinnutta naista tapaavat, ja Tapola kuvaa herkkävaistoisesti sekä mielen varhaisista kerroksista nousevaa että naisten kesken sanomatta jäävää. Teos kyseeenalaistaa ajatuksiamme ystävyydestä, onnesta ja itsepetoksesta. Sen tyyli on kuulasta ja keveää, vaikka tunteiden skaala kulkee surusta ja pelosta onnen hetkiin.

Päivi Tapola käsittelee artikkeleissaan sotahistoriamme keskeisiä vaiheita ja kipupisteitä ennen kaikkea isoisänsä, jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämän tarjoamasta näkökulmasta. Sotahistoriallisista kirjoistaan kiitetty Tapola kirjoittaa kiihkottomasti - sodan “hirveyden ja vastenmielisyyden” tiedostaen ja samalla strategisten ja taktisten seikkojen kiinnostavuuden tunnustaen. K. A. Tapolan muistiinpanot ja muu arkistomateriaali saavat puhua puolestaan ja suvun muiden jäsenten kokemukset tuovat oman inhimillisen panoksensa kokonaisuuteen.

Rouva Ramsayn kutsut koostuu tekijän keskusteluista yhdeksän kirjoittavan naisen - Sara Heinämaa, Jamaica Kincaid, Eeva Joenpelto, Katri Tapola, Kathy Acker, Anita Konkka, Ingrid Wendt, Ama Ata Aidoo ja Yvonne Vera - kanssa. Tavoitteena on osoittaa, miten merkityksellistä ja vahvaa naisten kirjoittamisen vaikutus on. Kun naiskirjailijoiden tekstejä luetaan vain suhteessa miesten kirjallisuuden perinteeseen, ne nähdään helposti puutteellisina, keskeneräisinä tai hajoavina, jopa vain jonkinlaisena itsehoitona. Kun naisten tekstejä luetaan suhteessa toisten naisten teksteihin, nähdään miten nekeskustelevat keskenään, kehittelevät uusia ilmaisutapoja ja teemoja. Päämääränä ei ole hallitsevien ja arvostettujen kirjoitustapojen saavuttaminen, vaan myös niiden tietoinen purkaminen, horjuttaminen ja hajottaminen.Temaattisesti yhtenäisen kirjan aiheita ovat kulloisenkin naiskirjailijan tuotanto, teemat ja kirjalliset lähtökohdat sekä yleisemmin kirjallisuutta, kirjoittamista ja naiseutta koskevat kysymykset. "Keskustelukumppanini ovat teksteissään kuvanneet monia naiseuteen ja naisena olemiseen liittyviä ilmiöitä: läheisiä ihmissuhteita, äitiyttä, naisen arkea, kotia ja työtä, syntymää ja kuolemaa, rakkautta, vihaa ja surua, alistajaa ja alistettua, rasismia, väkivaltaa ja epätasa-arvoa. He ovat tarttuneet moniin vaikeisiin kysymyksiin ja tehneet ne näkyviksi. Naiset ovat tutkineet aiempaa mies- ja naiskirjallisuutta, naisen psyykkistä sosiaalisia sukupuolikäytäntöjä, myyttejä, uskomuksia, historiaa, naisten kokemuksia - ja ennen kaikkea oman mielensä sisällä vaikuttavia seikkoja." (Päivi Tapola)

Lahjakkaana prosaistina ja esseistinä sekä elämäkertojen ja sotahistoriallisten teosten tekijänä tunnetun kirjailijan jännittävä, filosofinen, traaginen ja samalla ironinen romaani isäsuhteesta ja muistamisesta - ja siitä, mitä sen takana on. "Kaikkein tärkein tapahtuu aina piilossa, kulisseissa - näytösten välillä."