Pasi Hirvonen

Olen ollut työttömänä kaksikymmentäyhdeksän vuorokautta. Päivät ja yöt. Silti koko ajan tehnyt jotain, mitä nyt välillä vähän nukkunut. Voiko työttömällä olla stressi. Epäilen tämän johtuvan kaikenlaisista eroista. Oletko sinä, ystävä lukijani, joutunut luopumaan jostain? Jostain, mistä et ollut koskaan kuvitellut luopuvasi? Mihin olit tottunut, nojannut ja turvannut, ehkä turtunutkin? Puhun sinulle näin sanojen kautta, koska minulla ei ole enää mitään muuta. Vielä. PASI HIRVOSEN kymmenes teos on kuvaus miehestä, jolta menee ensin työ, sitten rahat ja lopulta taitaa mennä vaimokin. Elämän kivijalka horjuu, heiluu ja huojuu kuin kaatokännisen mielialat. Sata pitkää päivää, sata pitkää yötä. Ei toimetonna, ainoastaan ilman työtä. Ilman palkkatyötä. Ilman kollektiivista merkitystä. Ilman julkista hyväksyntää. Teos osoittaa, että mies ilman työtä ei ole pelkästään työtön mies. Hän on huomattavasti vähemmän ja siksi paljonkin enemmän.

Psykologi pitää huumoristani. Sanon hänelle, että työpaikka on kuin pesukone. Se laitetaan aamulla käyntiin ja sammutetaan virka-ajan päättyessä.- Mitä siellä pestään, hän kysyy.- Keisarin uusia vaatteita, vastaan. Niin se vain on. Suomen maassa, jossa kellot tikittävät kohti loppua. Ei ole hoppua. Huolestunut nainen soittaa ja kysyy tulisinko baariin.- En. Tulee yö. Vettä sataa. On pimeää. Näen työpainajaisia ja herään siihen. Esimies on piruillut. Työkaveri kuollut. Minut on irtisanottu. Juuri nyt irtisanominen tuntuu iloiselta. Kyllä yhteiskunta omistaan huolen pitää. Olet vain hiljaa. Tyydyt osaasi. Lähdet vaikka pakolaiseksi. Suomalainen pakolainen matkalla etelään! PASI HIRVONEN on kirjoittanut ilkikurisen koskettavan romaanin työelämästä ja sen ulkopuolelle pääsemisestä. Jokaisen YT-neuvottelujen maalitauluksi joutuneen tai joutuvan on helppo sukeltaa tähän tarinaan. Sillä kun valtaapitävät puuhaavat pakkolakeja, välimatka työn ja pakkotyön kesken lyhenee merkittävällä tavalla... Ja kun samaan aikaan eläkeikä nousee vuosi vuodelta, hypyt tuntemattomaan tulevat yleisimmiksi. Totta se on: työnteko vahingoittaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia. Sillä jos työnteko olisi terveellistä,ei sitä herkkua rahvaiden iloksi suotaisi! IRTI SANOTTU MIES on kirjailija Pasi Hirvosen (s. 1970) yhdeksäs kirja. Tämän romaanin kirjoitin todella irtonaisesti... tai... siis irtomiehisesti. Olin nimittäin kirjoittaessani irti ihan kaikesta, välillä melkein itsestänikin. Omistan kirjan niille ihmisille, joille byrokratian säännöistä kiinni pitäminen ja omien aivojen maalaisjärjellinen käyttämättömyys antavat suurimman mahdollisimman tyydytyksen ja kokemuksen ihmisenä olemisesta.