Pasi Nevalainen

Tietotekniikka ja luova talous muovaavat liikennettä ja kulkemista rajusti. Vanhan teollisuusyhteiskunnan tarpeet, jotka nykyisen liikennejärjestelmän synnyttivät, eivät kelpaa tulevaisuuden malliksi. Liikennepolitiikan lähtökohdat muuttuvat kokonaan. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen, joukkoliikenteen sekä ympäristökysymysten paino on noussut paljon. Yhtä tärkeää on teollisuuden ja kaupan kuljetusten järjestäminen niin, että Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät välimatkat eivät estä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen rakentamista. Teos on johdatus liikennehistorian ja liikennepolitiikan keskeisiin kysymyksiin siinä vaiheessa, kun tietotekniikan ja luovan talouden kehitys muovaavat kuljetustarpeita ja liikennejärjestelmää. Teoksessa käsitellään myös liikennepalvelujen muutosta ja liikenteen tulevaisuuden visioita. Liikennepoliittisten ratkaisujen merkitys kasvaa. Liikenneverkko on yhdessä tietoliikennejärjestelmän kanssa tärkeimpiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, infrastruktuurin ja alueellisen rakenteen järjestelmiä. Teos sopii yleistajuiseksi oppi- ja kurssikirjaksi eri asteille sekä kaikille tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikasta kiinnostuneille. Teoksen kirjoittajia ovat dos. Marko Lamberg, dos. Marko Nenonen, tri Pasi Nevalainen, dos. Jarmo Peltola ja fil.maist. Henri Wik. Ulkoasu on taiteilija Sakke Yrjölän.

Suomen valtion, viihde-elektroniikkavalmistaja Saloran ja kansainvälisen suuryhtiö Hitachin yhdessä perustama valtionyhtiö Valco Oy (1976-1980) muistetaan suuren luokan virheenä, jota on pidetty osoituksena valtion liiketoiminnan epäonnistumisesta. Valcosta piti tulla valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan lippulaiva, joka olisi vauhdittanut kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä. Tällaista uuden toimialan veturia siitä ei kuitenkaan kuoriutunut, sillä Valcon skandaalinkäryinen epäonnistuminen romutti valtion tuolloisen omistajapolitiikan uskottavuuden. Teos on ensimmäinen kattava historiantutkimus valtionyhtiö Valcosta, sen perustamisen taustoista, epäonnistumisen syistä ja epäonnistumisen suorista seurauksista. Tutkimus pureutuu tapahtumiin mikrohistoriallisella tarkkuudella ja kertoo, kuinka yrityksen johto yritti sinnikkäästi ratkaista ilmenneet ongelmat, samalla kuitenkin sokeutuen näkemästä tilanteen kokonaiskuvaa. Se ei kyennyt ratkaisemaan nykyäänkin ajankohtaista kysymystä siitä, miten menestyä globalisoituvassa liiketoiminnassa, jossa kilpailua käydään hinnoilla ja jossa teollinen massatuotanto hakeutuu halvempien kustannusten maihin.