Patrik Berghäll

Dramatisoitu tositarina armottomasta taistelusta Suomenlahden majakkasaarella. Heinäkuisena aamuna 1941 satakunta venäläissotilasta nousi maihin Bengtskärin saarelle räjäyttääkseen sen majakan. Suomalaisten läsnäolo uhkasi laivastotukikohtaa, jonka Neuvostoliitto oli perustanut talvisodan jälkeen Hankoon. Saaren kevyttä puolustusta oli kaikessa hiljaisuudessa saapunut vahvistamaan joukkueellinen rannikkojääkäreitä. Suomalaiset joutuivat silti puolustamaan majakkaa ylivoimaista vihollista vastaan Suomen rannikkotykistön ja Neuvostoliiton ilmavoimien moukaroidessa saarta. Menestyskirjailija Patrik Berghällin tarinallinen tietokirja saa merellisen historian heräämään jännittävästi henkiin.

Tidigt på morgonen den 26 juli 1941 landstiger ett hundratal ryska soldater pa fyrön Bengtskär vid Finlands sydkust. De har order om att kväsa allt motstånd och spränga fyren som utgjort ett ständigt hot mot den sovjetiska marinbasen i Hangö, som Finland efter Vinterkriget tvingats arrendera till Sovjetunionen. Vad ryssarna inte vet är att Bengtskär i hemlighet förstärkts med en pluton finska kustjägare under ledning av löjtnant Fred Luther och undersergeant Harry Bjelke. Snart rasar en intensiv försvarsstrid. De finska soldaterna försvarar tappert fyren mot en numerärt större fiende. När flottan, flygvapnet, kustartilleriet och kustjägartrupperna mobiliseras lyckas man till sist vända utvecklingen och finländarna vinner slaget om Bengtskär. Civilbefolkningen, som också får plats i denna skildring, kan för en tid återga till ett vanligare liv. Slaget om Bengtskär är Patrik Berghälls fjärde bok.

Helsinki 1948. Valvontakomission kaikennäkevä silmä tarkkailee maata jatkosodan jälkeen. Liittoutuneet seuraavat tahollaan valvontakomissiota huolestuneina: tuleeko Suomesta kommunistinen maa? CIA:ssa koulutuksen saanut vakooja Jan Seger saa marsalkka Mannerheimiltä tehtäväksi pitää silmällä suomalaisia kommunisteja. Neuvostoliittolaisella vankileirillä ollut amerikkalainen Erica Shannon puolestaan lähetetään Suomeen onkimaan tietoja Neuvostoliiton puolesta. Kahden vakoojan tiet kohtaavat kylmän sodan myllerryksessä, ja heidän kohtalonsa linkittyvät Suomen kohtaloon. Vaaran vuosien vakooja on henkeäsalpaava dokumentaarinen romaani Suomesta suurvaltojen puristuksessa. Se kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden, ja ihmisistä, jotka vaaransivat elämänsä kylmän sodan keskellä. Patrik Berghäll (s. 1973) työskentelee erä- ja henkiinjäämiskouluttajana. Hänen historiallisiin tapahtumiin perustuvat teoksensa Päämajan kaukopartiomies ja Kuoleman porteilla ovat olleet myyntimenestyksiä.

Agentroman om året då Finland var nära att bli Sovjet. Farans år 1948 är en roman om det efterkrigstida Europa, om ett Finland som hamnar i kläm i mellan stormakternas intressesfärer. I Washington är man rädd för Sovjetunionens expansion i Europa och den hemliga operationen ”Star Lane” för att motverka detta får grönt ljus. I Moskva smids planer på att stöda ett kommunistiskt maktövertagande i Finland. I Helsingfors börjar en liten krets inom regeringen och ordningsmakten under Mannerheims övervakande öga förbereda motåtgärder. Farans år 1948 handlar om människor som riskerar allt under det kalla kriget. Agent Jan Seger möter sina sovjetiska motståndare med livet som insats. Han möter också en vacker kvinna som han blir förälskad i. Hon visar sig dock vara något helt annat än det han ursprungligen tänkte sig. Romanen beskriver den diplomati som fördes mellan president Paasikivi och den sovjetiske ambassadören Savonenkov som 1948 anländer till Helsingfors för att diktera nya hårda villkor för en nation som redan är hårt pressad. Den finska statsmakten tar till alla medel för att avvärja en ryktad kommunistisk kupp, men kommer landet få behålla sin självständighet? Patrik Berghäll är född 1973 i Ekenäs och bosatt i Åbo. I sin nya historiska roman med verklighetsbakgrund avslöjar han hur nära ögat det var att historien som vi känner den hade tagit en helt annan vändning.

Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Osasto Hartikainen on lähes tuntematon osa Suomen sotahistoriaa. Osasto toimi ainoastaan kesän 1942 ajan, ja se teki viisi kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Pisin matkoista venyi 56 vuorokauden mittaiseksi, ja sitä johti Mannerheim-ristin ritari Antti Vorho. Kuoleman porteilla kertoo Osasto Hartikaisen tarinan. Osaston partioretkillä oli mukana vain neljä sotilasta, ja retket olivat vaikeita. Sotahistorian pisimmällä kaukopartiomatkalla sotilaat elivät yli kaksikymmentä päivää ilman muonatäydennystä ja taivalsivat nälkää nähden lähes 250 kilometriä. Koska Osasto Hartikainen toimi ilmavoimien johdon alaisena, yksikön kirjallinen aineisto on säilynyt nykypäiviin, toisin kuin Päämajan kaukopartioiden aineisto. Kuoleman porteilla perustuu mm. tähän aineistoon, ja lisäksi kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia.

Päämajan kaukopartiot ovat olennainen osa Suomen sotahistoriaa. Partiot toimivat syvällä vihollisen selustassa Lapin ja Karjalan suurissa erämaissa, hankkivat strategisesti tärkeitä tietoja ja tuhosivat vihollisen rautateitä ja huoltokeskuksia. Useimmat kaukopartiomiehet ovat jo kuolleet, mutta heidän seikkailunsa kiehtovat edelleen. Karl-Johan Norrgård (1922-2015) kuului legendaariseen OsKuun, Osasto Kuismaseen, jonka komentopaikka oli Kossalmella Petroskoin pohjoispuolella. Kaukopartioretkiä vihollisen linjojen taakse kertyi kolmetoista, mukaan luettuna suuri tuhoamisretki neuvostoliittolaisten huoltokeskukseen Petrovskij Jamiin vuonna 1942. Norrgård oli mukana myös Matti-partioissa, jotka jättäytyivät rintaman taakse Aunuksen kannaksen ankarien taistelujen aikana 1944. Kaukopartioiden kirjallinen aineisto on pääosin tuhottu, mutta tieto matkoista elää viimeisten mukana olleiden kertomuksissa. Viimeinen kaukopartiomies kuvaa vangitsevasti Norrgårdin kokemuksia jatkosodan aikana. Teos perustuu Norrgårdin haastatteluihin, sotahistoriallisiin teoksiin ja artikkeleihin. Mukana on myös alkuperäisiä valokuvia kaukopartioretkiltä.