Pauli Heikkilä

Alppariin on koottu Vanhojen herrojen kaikki hupitarinat vuosilta 1990-1995 eli yhteensä 20 huimaa seikkailua.Vanhat herrat pastoreina, Joulutarina, Vanhat herrat G-miehinä, Mountain Express, Vanhat herrat Linnassa, Vanhat herrat survivalisteina, Vanhat herrat metsässä, Vanhat herrat kaupunkisisseinä, Vanhat herrat Myrskylintuina, Vanhojen herrojen kevätpuro, Vanhat herrat interreilaajina, Vanhat herrat keräävät itseluottamusta, Vanhat herrat perustavat radion, Vanhat herrat katselevat TV:tä, Vanhat herrat soittavat puhelimella, Vanhat herrat kävelyllä, Vanhat herrat haastateltavina ym. 56 s.

Suomen ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Helsingin Alppilaan vuonna 1905. Seuraavan sukupolven hyppyri valmistui Herttoniemeen tammikuussa 1936. Alunperin harjoituspaikaksi keväällä 1963 aiottu ns. Siilitien hyppyri toimi kaupungin mäkihyppykeskuksena 2010-luvulle saakka. Näiden lisäksi pienempiä hyppyreitä sijaitsi ympäri kaupunkia Meilahdesta Myllypuroon, Lauttasaaresta Pihlajamäkeen."Alppila, Herttoniemi ja töppyrät" tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman Helsingin historiaan yli sadan vuoden ajalta. Kaupungin kasvamista ja kehittymistä seurataan mäenlaskun harrastamisen ja hyppyrimäkien rakentamisen kautta.Teoksen liitteenä on Alppilan ja Herttoniemen tulosluettelot noin 300 kilpailusta.

Itsenäinen Suomi joutui määrittelemään suhteensa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen kansainväliseen ympäristöön. Tasavalta vai tasapaino? kuvaa tätä keskustelua kahden vaihtoehdon vastakkainasetteluna. Edellisten mukaan yhteinen eurooppalainen sivistys perusteli poliittisen yhteistyön ja jälkimmäisille Eurooppa oli kansallisvaltioiden pelikenttä, joiden välinen kilpailu vei kehitystä eteenpäin. Natsi-Saksan julistama Uusi Eurooppa lisäsi tähän vastakkainasetteluun hegemonian käsitteen, jota Suomessakin vähälukuiset fasistit kannattivat.Teos kokoaa ensi kertaa sodan aikana eurooppalaisiin järjestöihin osallistuneet suomalaiset (Koskenniemi Kirjailijaliitossa, Kekkonen Urheiluliitossa jne.) samojen kansien väliin. Periaatteellinen jakolinja tasavallan ja tasapainon välillä vaikuttaa myös nykyisessä keskustelussa Suomen asemasta Euroopan unionissa, joten teos on eittämätön kumppani etsittäessä Euroopan yhdentymisen aatteellisia perusteita.Valtiotieteiden tohtori Pauli Heikkilä on toiminut tutkijana mm. Tarton yliopistossa

Yksi vuosi, kahdet runot. Kaksi tekijää, yksi kirja: vuoropuhelu Vuodentulot.Vuodentulot on kirjoittajiensa runoiksi puettu dialogi yhden kalenterivuoden ajalta, näkemys kahdesta eri kokemusmaailmasta tämän yhteisen pallomme pinnalla. Se ei pyri tallentamaan tapahtumia päiväkirjamaisesti eikä ruotimaan hetkellisiä uutisaiheita, vaan kurkistaa niiden taakse, syvemmälle; se ei ole vuodenaika- tai luonnonrunokokoelma perinteisessä mielessä, vaikka vuodenajat ja luonto ovatkin alati läsnä. Pikemminkin se on kokoelma mielentiloja ja tunnelmia tekijöiden senhetkisestä "nykyisyydestä", johon ovat puristuneina niin menneisyys kuin tulevaisuuskin: muistot, toiveet, pelot ja unelmat.Vuodentulo-tyylilajien kirjo on rajaamaton, se liikkuu pohdiskelevasta ajatusrunosta ilakoivaan satiiriin, painokkaista puheenvuoroista muistikuviin, "kirjeistä" mietelmiin ja sananlaskuihin.Pauli Heikkilältä on aikaisemmin julkaistu romaani Hibernaatti (Siniplaneetta 2004), Hannu Paroselta aforismikokoelma Aamu kävelyllä (Siniplaneetta 2005).

Ikuinen ylioppilas J. Venho aikoo viettää elämänsä loman "täydellistä talvilepoa" tarjoavassa pensionaatti Resthomessa. Vähitellen hän tutustuu lepokodin salaperäiseen johtajaan, talviunitutkija J.E. Strohmiin, jonka teoria talviunesta - hibernoinnista - alkaa kiehtoa häntä vastustamattomalla tavalla. Venho vajoaa yhä syvemmälle hibernoinnin ihaniin, joskus pelottaviinkin syövereihin...

Suomi on ollut Euroopan unionin j sen 25 vuotta ja muutenkin tiiviisti kiinni maailmantaloudessa. Itsen isen Euroopassa tuo historiallista taustaa Suomen asemaan kansainv lisiss verkostoissa. Kirjassa tarkastellaan suomalaisten talousvaikuttajien ja poliittisten p tt jien n kemyksi Euroopan yhdentymisen suunnitelmiin itsen istymisen alkuvuosina, toisen maailmansodan py rteiss ja j lleenrakennuksen aikana. Teos tarjoaa uuden n k kulman kansainv lisen politiikan ja taloussuhteiden historiaan. "Itsen isen Euroopassa" on jatkoa tekij n edelliskirjalle "Tasavalta vai tasapaino?" (SKS 2017)

Likaiset ja puhtaat runot on valikoima Heikkilän kirjoituksia vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Nimi ei viittaa niinkään eri tyylilajeja sisältävien tekstien sisältöön, vaan niiden kirjoitus- ja kokoamistapaan lyhyistä fragmenteista pitempiin ajatuskulkuihin ja jopa esseemuotoisiin pohdintoihin. Kuten aina Heikkilän kirjoissa, lukija törmää yllätyksiin. Hauskan ja vakavan, koomisen ja traagisen rinnakkainelo on alati läsnä. Runouden, proosan ja esseismin välisten rajojen rikkominen on Suomessa yhä harvinaista.Pauli Heikkilä (s. 1965) on kirjoittanut käsikirjoituksia, huumoria ja draamaa ja julkaissut romaanin Hibernaatti (2004) sekä runodialogin Vuodentulot (yhdessä Hannu Parosen kanssa, 2006). Sarjakuvataiteen puolella Heikkilä sai vuonna 1998 Puupäähattu-palkinnon sarjakuvastaan Vanhat herrat.