Pauli Pietilä

Runoteos Pronoia on tarina luottamuksen rakentamisesta maailmaa kohtaan. Se kertoo ihmisen henkisistä voimavaroista, uuden etsimisestä ja tuntemattomaan nojaamisesta. Tärkeään rooliin nousevat luontokokemukset, inhimillinen kulttuuri ja halu pyrkiä kohti hyvyyttä. Visuaalisuudella on teoksessa oma, kiinnostava osansa: selittämätön sininen suorakulmio kulkee tarinaa kehystäen lukijan mukana."Vetelen päivää perässäni / loputonta, roiskuvaa tulta — // hetkellistä leikkiä, juoksen //elämänvärissä, sinäkinloistossa / rekikoirienvuoripolkua nousevassa / virrassa // olen perikadon poikasia — // tähdet kimmeltävät tuhkasateessa / en tunne reittiä, tunnen maan / sama maa johon kompastun / nostaa minut ylös"

Kamikazekontaktissa pakottomasti svengaavat säkeet liukuvat eteenpäin tanssivina ja pyörteilevinä. Runojen superminän röntgenkatse kohdistuu syvälle arkipäiväiseen, kiusallisiin tilanteisiin, muistoihin, yhteentörmäyksiin, arjen toistuvuuteen mutta myös elämän unenomaiseen arvoitukseen, jonka ratkaisuyritykset uhmaavat paitsi matemaattisia totuuksia myös herkkähipiäisemmän lukijakunnan mielenrauhaa. Aistivoimainen lyriikka tuntuu kehossa, maistuu suussa ja kuuluu korvissa vielä pitkään lukemisen loputtuakin. Betoninharmaista pohjavirroista huolimatta Kamikazekontaktin runoissa ei säälitä ihmisen osaa. Kudelman perusmoodi ei ole voivottelu tai surkuttelu, vaan hillitön eteenpäinmeno ja arkinen eloonjäämistaistelu. Tärkeimmät eloonjäämiseväät ja aseet taistelussa apatiaa ja hajoamista vastaan ovat mielikuvituksen lento ja huumori, joka tarjoillaan lukijalle mustana, ilman sokeria. Pauli Pietilä (s. 1993) on pitkän linjan kirjoittaja ja esiintyvä runoilija. Kamikazekontakti on hänen esikoisteoksensa.