Pauli Tapio

Kolehti on nuoren polven kirjallisina vaikuttajina tunnettujen Erkka Mykkäsen ja Pauli Tapion yhteisjulkaisu vuodelta 2010 ja kummankin ensimmäinen kirjamuotoinen julkaisu. Mykkänen ja Tapio kirjoittivat yhdeksän kuukauden ajan runon päivässä, vuorotellen. Kolehti on kokoelma Euli & Parkka -runoblogin teksteistä. Mukana on myös otteita blogin kommenttiketjuista - keskustelijoina tekijöiden lisäksi Harry Salmenniemi, Juho Narsakka, Teemu Manninen, Kristian Blomberg ja Vesa Haapala. Näistä Harry Salmenniemi ja Juho Narsakka osallistuvat myös runoin.

Pauli Tapion toinen runoteos Tyhjä, suuri ja öinen asettaa lukijan tulevaisuuden kynnykselle. Mutta jos esimerkiksi ironian pelossa ei uskalla tarttua siihen, mikä on mahdollista, voi käydä niin, että lopulta vain lukusarjat kasvavat, ja se mikä alkoi leviämisen ja moninaisuuden juhlana päättyy pelkkään hajaannukseen. Kokoelman alaotsikko - Valituksia - on merkittävä. Nykyisyydessä on paljon ongelmia eikä toivon vaaliminen ole helppoa, koska helpot ratkaisut tapaavat vain luoda uusia ongelmia. Tyhjä, suuri ja öinen ottaa tämän haasteen tosissaan ja kerrostaa rauhallisesti raamatullisia alluusioita, loppusointuja, nykyisyyden tarkkaa havainnointia ja populaarikulttuurin sirpaleita. Tuloksena on niin syväterävä kuva inhimillisen kulttuurin mahdollisuuksista, ettei lukija voi olla vaikuttumatta: meidän pitää kohdata itsemme, ei luovuttaa. Pauli Tapion esikoisteos Varpuset ja aika (Poesia 2017) voitti Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon ja Bridges of Struga -palkinnon.

Varpuset ja aika on intiimi ja älykäs esikoisrunoteos. Vuoroin laulullinen, vuoroin analyyttinen kokoelma liikkuu aamiaisen kaltaisista arkisista tilanteista kaupunkiluonnon havainnointiin ja kidutusmuotojen historiaan. Teoksessa etsitään reittejä kokemukseen, jossa voimakkaasti kokeva yksilö ja lohduttomalta tuntuva aikakausi voisivat risteytyä inhimillisyyden mahdollisuuksina. Runoissa on näin ollen rohkeaa poliittisuutta, joka näkyy puoluekannan uomaaman ajattelun sijaan tekoina, oikeiden valintojen pohdintana. Lempeä katse löytääkin ajastamme yhä uusia syitä elää, rakastaa ja olla tekemisissä historian ja kulttuurien moni-ilmeisyyden kanssa. Tätä säestää kokoelman muodollinen monipuolisuus: nykyrunouden rinnalle tuodaan keskiajan ja renessanssin säkeistörakenteita.