Pekka Lehtonen

DDR oli valtiokummajainen, joka yritti rakentaa sosialismia Stalinin ja myöhemmin Brežnevin ohjauksessa. Se mukautui kuitenkin 1970-luvulla Honeckerin johdolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösten allekirjoittajaksi tullakseen kaikkialla tunnustetuksi valtioksi. Muurilla kahlehdittu kansa huomasi silloin, että ETYK antoi mahdollisuuden vaatia vapautta, eikä kulunut 20 vuottakaan, kun muuri murtui ja DDR oli osa yhtenäistä Saksaa. Tästä Erich Honeckerin Berliinistä kertoo kirjassaan maassa viisi vuotta kirjeenvaaihtajana työskennellyt Pekka Lehtonen, joka päivittäin seurasi maan tapahtumia ja myös tavallisten ihmisten elämää. Honeckerin Berliinissä kertoo saksalais-saksalaisten neuvottelujen tiukoista tilanteista, vie lukijat innostuneiden nuorten maailman festivaaliin, istuu iltaa katsomassa nukkumatti Sandmannia TV:stä ja lukee lehdestä Avioliittoon halutaan -palstaa. Suomikin vilahtaa silloin tällöin kertomuksessa. Miksi DDR:ssä alettiin välillä maastamme käyttää suomenkielistä Suomi-sanaa tai miksi Stasi kiinnostui SKP:stä?

Venäläisen kulttuurin helmet, kuten klassikkokirjat ja nykykirjailijoiden teokset, taidemaalarien luomukset ja musiikki ovat todistus rikkaasta mielikuvituksesta. Sellaisia ovat myös ne lukemattomat myytit ja utopiat, joiden lumoissa venäläiset ovat historiansa vuosisatoina eläneet. Aina nuo kuvitelmat eivät ole johtaneet parempaan maailmaan. Joskus ne ovat olleet jopa tuhoisia. Venäjällä pitkään työskennellyt ja 13 vuotta Moskovassa asunut, monien tiedotusvälineiden kirjeenvaihtajana toiminut Pekka Lehtonen esittelee kaiken kattavasti Venäjän historiaa 600-luvulta Putinin aikaan asti, ja kuvaa niin slaavilaisten kuin alueiden alkuperäiskansojen elämisen mahdollisuuksia erilaisissa poliittisissa tilanteissa. Lehtonen käyttää lähteinään tutkijoiden arvioita ja pohtii, miten moninaiset myytit ja utopiat ovat eri aikoina vaikuttaneet tehtyihin ratkaisuihin. Runoilijan toteamus, ettei Venäjää voisi järjellä ymmärtää, ei Lehtosen mukaan pidä paikkansa. Järjen lisäksi on kuitenkin hyvä yrittää myös tunteella syventyä naapurimaamme menneisyyteen, nykyaikaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Pekka Lehtonen on Venäjän-kirjeenvaihtajana kirjoittanut tuhansia uutisia, haastatteluja ja kommentteja Venäjän politiikasta, taloudesta ja tapahtumista ja vieraillut sadoilla paikkakunnilla eri puolilla Venäjää pohjoisen Norilskista etelän Tšetšeniaan, lännen Kaliningradista idän Sahalinin saarelle ja tutustunut venäläisten lisäksi kymmeniin muihin maassa asuviin kansoihin.

Paahteisen pähkinäistä kahvia, makunystyröitä kipristävää limsaa, makeanhimoa hellivää marjamehua - elämämme perustana toimiva vesi muuntuu moneksi, kun siihen uutetaan toisia aineita tai kun sitä sekoitetaan sopivassa suhteessa vaikkapa etanoliin. Maistuvia juomia syntyy myös, jos antaa hiivojen ja bakteerien temmeltää lasissa. Ilman näitä apureita emme voisi nauttia esimerkiksi kuohuviinistä tai kaakaosta. Kuplivaa kemiaa paljastaa, miten molekyyleistä syntyy parahultainen seos, jossa ovat tasapainossa makua, väriä, tuoksua, kihelmöintiä tai muuta mukavaa tuntemusta tuottavat ainekset. Teoksessa käydään läpi tuttuja juomia ja niiden kenties vähemmän tunnettuja piirteitä sekä historiaa. Juomien valmistukseen liittyviä kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja ei ole aiemmin kuvattu näin kutsuvasti. Miksi olut ei maistu oluelta ilman humalaa? Mistä vihreän teen heinäinen maku johtuu? Mitä rypäleiden solukoista vapautettu neste käy läpi matkallaan viiniksi?

Kemiöläinen kirkkoherra myrkytti vaimonsa ja järjesti kruununvoudin murhan. Hän suunnitteli menevänsä naimisiin voudin leskien kanssa ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Kiihkeä rakkaus johti rikokseen, joka sai 1700-luvun kemiöläiset suunniltaan. Länsisuomalaisen Pihl-suvun tutkiminen vei Pekka Lehtosen yllättäville poluille rikollisen rakkauden ja räiskyvän tykkitulen todistajaksi. Aloittaessaan tutkimukset suvustaan renkien ja piikojen lisäksi Pekka Lehtonen löysi suvustaan venäläisen kenraalin, ruotsalaisen sotalaivaston majurin ja kemiöläisen ruukinhoitajan. Kirjassa Pihl-suvun kiehtovat tarinat kietoutuvat toisiinsa ja luovat kirjavan kuvan elämästä neljällä vuosisadalla Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä.