Pekka Tuomikoski

Suomen valtionjohto tilasi vuonna 1941 johtavilta tiedemiehiltä propagandateoksia, joilla lobattiin Saksalta siunausta ”elintilapolitiikallemme”. Suomalaiset osallistuivat teosten markkinointiin Saksassa. Suomen elintila - näin voi saksalaisille suunnatun propagandateoksen sanatarkasti suomentaa -julkaistiin loppuvuodesta 1941. Sitä olivat tekemässä miehet Suomen tiedemaailman huipulta: professori Väinö Auer, tuleva akateemikko Eino Jutikkala sekä asiantuntijana kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Suomen johto siis lobbasi Saksaa 1941 propagandateoksilla. Niiden yhteisen iskulauseen voisi suomentaa kansallissosialistiseen tyyliin: ”Elintilaa Suomelle!”. Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti ja pääministeri Jukka Rangell toimivat teoksen taustalla harmaina eminensseinä. Rydin nimi mainitaan myös teoksen esipuheessa ja häntä siteerataan siinä. Teoksen teksteissä propagoidaan hyvin nationalistiseen sävyyn - esimerkiksi suomalaisten heimot olivat toimineet Venäjän slaavien ”herrakansoina”. Se on suora viittaus arjalaiseen herrakansaideologiaan. Auer ja Jutikkala alkoivat presidentin ja pääministerin kehotuksesta tehdä Saksalle suunnattuapropagandateosta heti jatkosodan sytyttyä, vaikka idea olikin muhinut jo aiemmin. Teos pyrki ”tieteellisyyteen”, mutta oli Jutikkalan omienkin sanojen mukaan ”mukatieteellinen”. Teoksessa on runsaasti karttoja ja selvityksiä historiallisista perusteista elintilalle. Analyysikirja on tuhti esitys Suur-Suomi-aatteen historiaa ja käytäntöä. Kirjan kaari laajenee huomaamatta kuin koko Suomen valloituspoliittiseksi ohjelmanjulistukseksi. Suur-Suomi-aate on koko ajan oletuksena teoksen taustalla. Tietokirjailija Pekka Tuomikosken analyysikirjassa tarkastellaan myös toista aikalaisteosta, professori Jalmari Jaakkolan pamflettimaista teosta Suomen idänkysymys. Se julkaistiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands. Sen perusidea oli sama kuin Finnlands Lebensraum, mutta Jaakkolan teesit ovathuomattavasti suorasukaisempia. Molemmat kirjaprojektit ovat ymmärrettävissä vain oman aikansa historiallista taustaa vasten. Saksan oletettiin voittavan hyökkäyssotansa. Suomi oli tässä projektissa mukana ja valvoi teosten avulla omaa etuaan. Tuomikosken kaikki analyysit perustuvat alkuperäisiin lähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen.

Nykyihmisen näkökulmasta järkyttävät kallotutkimukset edistivät tuon ajan tieteellisen mittapuun mukaan antropologian tutkimusta. Ruotsalaisprofessori Gustaf Retziuksen oletus oli, että suomalaiset kuuluivat mongolidiseen rotuun. Voidakseen todistaa tämän isänsä teorian, jonka mukaan suomalaiset kuuluivat vähemmän kehittyneeseen lyhytkalloiseen rotuun, Retzius matkusti Suomeen tutkimaan paikallisia asukkaita. Retziuksen olettamukset osoittautuivat vääriksi. Joka tapauksessa tutkimukset sinällään jo osoittavat, kuinka kaukana tiede oli nykyajan ideaaleista. Joka tapauksessa ilmiötä nimeltä rotututkimus on tarkasteltava oman aikansa taustaa vasten. Se oli tuolle ajalle tyypillistä ja Retzius sai tehdä suhteellisen rauhassa työtään. Olkoonkin, että emme voi ymmärtää tuon ajan ajattelua.

Emme koskaan voi täysin tyhjentävästi selittää Neuvostoliiton syvintä olemusta. Voimme silti yrittää ymmärtää - sekä pientä ihmistä - että järkälemäistä valtiohirviötä. Ja ihmishirviöitä valtiohirviön ohjaimissa. Tässä kirjassa näkökulma on kohdistettu ennen kaikkea propagandan ja käytännön elämän väliseen jännitteeseen. Lenin ja kumppanit onnistuivat iskemään Venäjä-nimisen valtion hengiltä ja suorittamaan vallankaappauksen. Vaikka Leninin ideat näyttivät paperilla monen mielestä ihanteellisilta, käytäntö oli alusta asti verinen. Leninin sairastuttua Stalin sai kaapattua vallan itselleen. Proletariaatin diktatuurin eli köyhälistön yksinvallan sijaan tulikin Stalinin yksinvalta - verellä tahrattu tie syöpyi valtavaksi veren täyttämäksi jokiuomaksi. Stalin onnistui venyttämään valtaansa aina 50-luvulle eli kuolemaansa asti. Uusia puhdistuksia oli suunnitteilla, mutta aika loppui kesken. Stalinin ajasta Neuvostoliitto ei koskaan toipunut. Hruštšov yritti karistaa Stalinin haamun niskoiltaan. Mutta Neuvostoliitto oli jo uppoamassa hänen valtakaudellaan. Hruštšov teki korjausliikkeitä - silti hän myös tuhosi infrastruktuuria ja pahensi kylmää sotaa. Brežnevinkään ei onnistunut oikaista valtiohirviön kieroa selkärankaa - ei, vaikka aluksi näytti hyvältä. Kauniiksi lopuksi Gorbatšov yritti vielä viimeistä korjausliikettä, mutta oli liian hyväntahtoinen ihannoimansa isänmaan pelastustoimenjohtajaksi. Suuri "lohikäärmeilmapallo" puhkesi. Propagandalla yritettiin koko ajan pitää kulisseja pystyssä. Vaikka lapsikin tiesi totuuden.

Suomen poliittinen historia kolmessa vartissa käy läpi Suomen historiaa poliittisestanäkökulmasta. Aikajänteenä ovat vuodet 1917-2023 Suomen itsenäistymisestä Natojäsenyyteensaakka. Lukuelämyksen tarjoilee pitkän linjan tietokirjailija PekkaTuomikoski. Teos muodostaa helposti luettavan kaaren Suomen poliittisen elämän tarkasteluunhistoriamme eri vaiheissa. Sodat ja poliittiset kriisit leimaavat 106 vuoden jaksoaenemmän kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Teoksen kuvitus tukee sen helppolukuisuutta.

Neuvostoliitto - Kuvamatka. Neuvostoliiton tarina on näyttäytynyt julkisuuteen päin propagandistisena ja kompleksisena. Usein sotilasosastot, johtajat, aseteollisuus ja urheilu ovat olleet pääosassa. Kylmä sota teki oman lisänsä kuvaretoriikkaan. Tähän teokseen on koottu Neuvostoliitto-lehden huikeita kuvia eri vuosikymmeniltä. Valtiohirviön julkisivu ainakin oli kunnossa - siitä piti huolen NKP:n johtama mittava propagandakoneisto. Monikielinen lehti oli värillinen ja jopa Suomen Kuvalehteä suurempi. Se sisälsi valtavan määrän tietoa - totta kai positiivisessa valossa ja Neuvostoliiton asiaa myötäillen... Kuvamatka jättää varmasti katselijaansa pysyvän jäljen. Näkökulmasta ja ennakkotiedoista riippuen matkan vaikutukset poikkeavat yksilötasolla hyvinkin paljon toisistaan. Neuvostoliitto ei jätä ketään kylmäksi - se joko suututtaa tai ihastuttaa. Jo yli 20 vuoden jälkeen Neuvostoliiton romahduksesta voimme tarkastella valtiohirviön tarinaa paitsi kriittisestä, ehkä myös hieman huvittuneesta näkökulmasta ja camp-henkisesti. Kuvat kertovat usein sanoja syvällisemmin - ja moniulotteisemmin.

Lapin sota toteutui historiallisesti katsoen painajaismaisissa olosuhteissa. Takana oli pitkä hävitty sota. Kansakunta oli täysin uupunut sotimaan. Vielä tässä tilanteessa monet sotilaat saivat määräyksen lähteä ajamaan saksalaisia maasta. Kokonaisuudessaan tämä teos on erilainen mutta kattava sotakirja, joka avautuu normaaliksi koetusta sotahistoriakirjasta moderniin ja uudenlaiseen historiantulkintaan. Sota on myös paljon muuta kuin tykkien jyske ja sarkatakit. Se on tuhansia ihmisiä ja koteja koskettava operaatio. Tässä tapauksessa se on useita maita sitova operaatio. Lapin sodan jälkikaikuna puna-armeijan sotilaita oli Pohjois-Suomessa vielä vuoden 1946 puolella, ennen kuin he vetäytyivät lopullisesti siellä. Suomalainen yhteiskunta oli veitsenterällä Lapin sodan aikana. Teokseen punoutuu myös yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne, Suomen kohtalonhetket. Kokonaisuudessaan teoksen moniulotteisuus tekee siitä uudenlaista genreä edustavan sotateoksen.

Nostalginen katselukirja tuo eteemme traktorit ja työkoneet kautta vuosikymmenten. Tekniikan historia on kehittynyt paljon ensimmäisten moottorikäyttöisten maatalouslaitteiden käyttöönotosta 1970-luvulle saakka. Vanhat työkoneet ovat ilo silmälle. Niiden persoonallisuus ihastuttaa nykyajan dynaamisiin koneisiin verrattuna. Jokaisen koneen syntyhistoria muodostaa oma tarinansa. Historian herkut tarjoillaan helposti sulavassa muodossa.

Kuinka Stalin ajoi Suomen Saksan syliin ja osaksi operaatio Barbarossaa? Vain muutama viikko talvisodan päättymisen jälkeen Saksa hyökkäsi Norjaan ja Tanskaan 9.4.1940 ja valtasi molemmat maat. Suomessa jatkui hiostava välirauhan aika. Sen aikana lukemattomat Neuvostoliiton vihamieliset vaikutusyritykset esittivät Suomen kuuluvan Baltian maiden tapaan Neuvostoliiton etupiiriin - Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan johdosta. Baltian maat liitettiinkin Neuvostoliittoon kesällä 1940 ja itärajan takana Suomelle haaveiltiin tehtäväksi samoin. Loppuvuonna 1940 Molotov karhusi sopimusta Hitleriltä ja pyysi lupaa hoidella Suomi lopullisesti. Onneksemme Hitler muutti mielipidettään Suomesta, mikä lopulta mahdollisti Suomen oman tahdon toteutumisen. Toki Suomi tuli samalla sitoneensa kätensä Saksaan ja operaatio Barbarossaan. Suomen kannalta tämä oli kuitenkin parempi kuin yksinään Stalinin armoille jääminen ja talvisodan jatkoversio 2.0. Suomi on joutunut kautta aikojen taistelemaan pienenä kansana olemassaolostaan. Tähän taisteluun kuuluvat luonnollisena osana myös erilaiset liittolaissuhteet. Historian vaakakupissa kukin liittolaissuhde arvioidaan ominaisuuksiensa perusteella. On tärkeää muistaa, että päätöksiä ei tehty meidän ajastamme, vaan jokaisen eletyn ajan omista lähtökohdista käsin. Teos pyrkii luomaan parempaa ymmärrystä jatkosodan lähtökohdista erityisesti Suomen näkökulmasta.

Kirja keskittyy 1900-luvun maailmansotiin, mutta sukeltaa myös sitä edeltävän ajan uskomattomiin sotatarinoihin. Sisältää paljon aikaisemmin julkaisematonta arkistojen dokumenttimateriaalia!

Yhdysvaltojen historia on täynnä uskomattomia sattumuksia, typeriä päähänpälkähdyksiä ja rohkeita urotekoja sekä summittaisia ampumavälikohtauksia. Uudelle mantereelle menivät he, jotka eivät pärjänneet vanhalla mantereella - tai he, jotka kaipasivat seikkailuja. Sinne menivät myös miljoonat orjat, joiden jälkeläisiä elää nykyisessä USA:ssa valtavia määriä. Amerikan Yhdysvallat onkin sekoitus uutta ja vanhaa, vapaata ja kahlittua, ihanteita ja painajaisia. 250 ensimmäistä itsenäistä vuotta ovat olleet paitsi taistelua olemassaolosta, myös suunnan näyttämistä muulle maailmalle - ja mikä tärkeintä - amerikkalaisen unelman todeksielämistä. Maanosan poliittinen sirkus on kautta vuosisatojen ollut vertaansa vailla. Tämä kirja tekee kunniaa Vapaudenpatsaalle ja neljännesvuosituhannen ikäiselle uudisasukkaiden unelmavaltiolle. Sukella mukaan USA:n historiaan!

Liminkalaiset sananparret ovat kansanviisauden kiteytymiä Ensipainos liminkalaisista sananparsista tuo esille vanhoja kansan suussa kulkeneita sanontoja ja hokemia. Niiden olemuksesta huokuu paitsi huumori, myös viisaus - toisinaan jop kateus ja katkeruuskin. Yhteneväisiä piirteitä sananparsille eri puolilla Suomea ovat ytimekkyys, nasevuus, osuvuus sekä erilaiset oivallukset joita niiden äärellä voi syntyä. Liminkalaiset ovat vuosisatojen kuluessa tottuneet repimään leipänsä Lakeuden routaisesta maasta, Jumalaan turvaten. Sananparret osoittavat, että usko oli välillä koetuksella. Myös kirkko ja papisto saavat sananparsien luunapeista osansa. Julkaisuvuosi 2026 onkin kirkon 200-vuotisjuhlavuosi, kun taas vuosi 2027 on Limingan kunnan kalenterissa peräti 550-vuotisjuhlavuosi. Moninkertaisen juhlan vuoksi onkin aika tuoda esille arkistojen kätköistä menneiden sukupolvien kansanomaisia ja meheviä, taatusti liminkalaisia ydinsanontoja.

Svenskspråkiga soldater i Fortsättningskrigs Propagandakompaniet 1941-1944Svensktalande soldater stred i det finska fortsättningskriget 1941-1944 tillsammans med andra finska soldater. Där var naturligtvis många finlandssvenska soldater i olika trupper. Dessutom var där svenska frivilliga soldater också. Bland svensktalande soldater där var många krigskorrespondenter. De rapporterade till pressen om krigets verklighet. Många skrifter censurerades. De censurerade skrifterna berörde känsliga teman: Kannibalism, Ålandsfrågan, soldaternas innersta känslor, jaktminnen... Den här boken berättar om alla dessa och många andra. Fackförfattare Pekka Tuomikoski har tidigare skrivit många verk om Finlands militärhistoria. Detta är den första av dem helt på svenska.

C. G. E. Mannerheimin matka Louhisaaren kartanosta Venäjälle, takaisin Suomeen ja lopulta Sveitsin Lausanneen oli pitkä ja täynnä mutkia. Teos esittelee selkeästi ja yleistajuisesti Mannerheimin elämän uudella, visuaalisella tavalla. Paikat ja reitit jäsentävät hänen elämänsä sota- ja tiedusteluretket, neuvottelumatkat sekä kodit ja tukikohdat. Karttojen lisäksi valokuvat ja faktalaatikot selkeyttävät kerrontaa. Kirjan avulla voi seurata Mannerheimin matkantekoa sotilaan pitkällä taipaleella kadettikoulusta Venäjän tsaarin hoviin, tiedustelu- ja tutkimusmatkoille Kiinan aroille sekä sotiin niin keisarillisessa Venäjän armeijassa kuin Suomessakin. Carl Gustaf Emil Mannerheim oli valtionhoitaja, ylipäällikkö ja presidentti, mutta myös eurooppalainen kosmopoliitti. C. G. E. Mannerheim's journey from Louhisaari Manor to Russia, back to Finland, and finally to Lausanne, Switzerland was long and full of twists and turns. The book presents Field Marshal Mannerheim's life clearly and accessibly in a new, visual way. Places and routes structure his wartime and intelligence missions, negotiation trips, as well as homes and bases. In addition to maps, photographs and fact boxes clarify the narrative. The book allows readers to follow Mannerheim's journey from a soldier's long path from cadet school to the court of the Russian Tsar, intelligence and research expeditions to the steppes of China, and wars in both the Imperial Russian Army and Finland. Carl Gustaf Emil Mannerheim was a regent, commander-in-chief, and president, but also a European cosmopolitan.

Harvalla valtiolla ja sen ihmisillä on historiallisena taakkanaan yhtä paljon kärsimystä kuin Ukrainalla ja ukrainalaisilla. Sijainti idän ja lännen välissä on johtanut siihen, että maa on ollut alituiseen joko sotimisen kohteena tai sotajoukkojen läpikulkureittinä. Maan pääkaupunki Kiova on vanhempi kuin esimerkiksi Moskova, ja tästä syystä venäläinen kulttuuri on paljosta velkaa Ukrainalle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt laajan kiinnostuksen Ukrainan historiaan, kieleen ja kulttuuriin. Kiihkeässä uutisvirran sykkeessä on tarpeen ymmärtää historialliset tosiasiat, jotka ovat tässä ajankohtaisessa teoksessa esitettyinä tiiviissä ja samalla syvällisessä muodosssa. Pekka Tuomikoski (s. 1975) on liminkalainen tietokirjailija ja toimittaja. Hän on erikoistunut historian ja kansanperinteen popularisointiin sekä yhteiskunnallisiin artikkeleihin. Keväällä 2024 julkaistavan teoksen Ukrainan historia kolmessa vartissa lisäksi hän on julkaissut muun muassa teokset Suomen historia kolmessa vartissa, 50 vuotta sitten -sarjan osat 1957-1959, Urho Kekkonen - Minä olin diktaattori ja muita kirjoituksia sekä Kansalaiset - Suomen presidenttien merkittävimmät puheet 1917-2009.

Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.

Teos kertoo Suomen historian kauheista ja järkyttävistä kuolemantapauksista sekä muista kovista koettelemuksista, joita suomalaiset vuosisatojen saatossa ovat joutuneet kokemaan vasten tahtoaan. Sisukaan ei aina auttanut, kun hidas eloonjäämistaistelu hävittiin. Oikeuspöytäkirjat, kansan keskuudessa levinneet legendat ja varhaiset suomalaiset päiväkirjat, arkeologiset löydöt sekä muistelmateokset auttavat meitä pääsemään synkkien suomalaiskohtaloiden jäljille. Niitä on nykyihmisen vaikea kuvitella ja uskoa. Niiden todellisuuspohja on kuitenkin täysin kiistämätön. Historioitsija Pekka Tuomikoski on kirjoittanut uransa aikana kymmeniä tietokirjoja. Hän asuu perheineen Limingassa, jonka kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2020.

Uskomatonta mutta totta: Kekkosen elämästä kansankielellä kertova aineisto on tutkimaton ja käyttämätön! Se antaa aivan uudenlaisen ruohonjuuritason kuvan Kekkosesta. Tässä mielessä teos on uraa uurtava. Koko lähdeaineisto on kasvanut korkoa arkistossa 33 vuotta! Aineiston henki kumpuaa kuin jostakin Pohjois-Koreasta tai DDR:stä - Suurta Johtajaa katsellaan alhaalta ylöspäin ja ihastellaan hänen ihmetekojaan... U. Kafkamaista! Kansanihmisten ja hieman koulutetumpienkin Kekkosen tavanneiden ihmisten haastatteluista huokuu kunnioitus tuolloin vielä elävää valtiomiestä kohtaan. Toisaalta ei kaihdettu humoristisia ja inhorealistisiakaan näkökulmia. Aineistossa kerrotaan Kekkosen ensi-ihastuksista, sisällissodasta, Kainuun muilutuksista, Kekkosen kolmen päivän lannanluontiurakasta ja sen päälle vielä saunomisesta Vuolijoella, Kainuun oikeustalon lobbausprojektista, Kekkosen yllätysvierailuista varuskuntaan ym.!

Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta 30.11.2019. Vuonna 2010 ilmestyneeseen Pekka Tuomikosken Talvisota väestönsiirrot -kirjaan on lisätty Heikki Tiilikaisen haastattelemien evakkojen ja sotalasten tarinoita. Näitä tarinoita on noin kolmisenkymmentä. Teosta elävöittävät autenttiset kirjeet ja muistelmat arjesta kuvineen. Talvisota- Väestönsiirrot on tiivis tietopaketti talvisodasta. Erityistä huomiota kiinnitetään sodan tapahtumiin ja niiden aiheuttamiin väestönsiirtoihin. Yrjö Jylhän runo Tuomittu Talo vuodelta 1941 kuvaa tapahtumia ja mielentiloja. Sotatapahtumien lisäksi talvi 1939-40 merkitsi suomalaisille siviileille mittavia väestönsiirtoja. Rajan tuntumassa asuneet joutuivat useimmiten lähtemään kodeistaan talvisotaa pakoon, jopa lopullisesti. Aina ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan edes kaikkein välttämättömintä. Sodan kurimuksista myös lapsia siirrettiin Ruotsiin ja Tanskaan kiihtyvässä tahdissa talvisodan loppuun saakka. Tätä käytäntöä jatkettiin ja kasvatettiin jatkosodan aikana. Teoksen kuvitus pohjautuu pitkälti kiinnostaviin teemakarttoihin. Niistä selviää muun muassa väestönsiirtojen mittavuus kaikessa karuudessaan. Teoksessa tuodaan esille talvisodassa kaatuneiden määrä suhteutettuna kotipaikkakunnan väestöön.

Thunberg, Kolehmainen, Hakulinen, Takalo, Nykänen, Kirvesniemi, Myllylä, Piiroinen... Talviolympialaiset kolmessa vartissa kertoo helposti ja ymmärrettävästi talviolympialaisten historian. Keskiössä ovat erityisesti suomalaiset olympiamitalistit. Runsas kuvitus auttaa hahmottamaan talviolympialaiset kautta aikojen ymmärrettävästi ja kansantajuisesti. Tekevälle sattuu aina. Pienet, mielenkiintoiset detaljit värittävät kerrontaa. Tämä opaskirjanen auttaa virittäytymään hyvään olympiatunnelmaan Sotsiin valmistautumisessa, sen aikana ja vielä jälkeenpäinkin. Suomalaisella talviurheilulla on todellakin pitkä ja perinteikäs historiansa!