Pekka Vartiainen

1920-luvun Berliinissä nainen haluaa eroon väkivaltaisesta miehestään ja syöttää tälle rotanmyrkkyä. Nainen on rakastunut ja unelmoi uudesta elämästä toisen naisen kanssa. Mies kuolee, nainen vangitaan ja kohta yleisö saa lehdistä luettavakseen tapauksen herkullisimmat yksityiskohdat. Samaan aikaan tunnettu kirjailija kamppailee ristiriitojensa kanssa ja kirjoittaa romaania myrkkymurhasta. Murhakertomuksen anatomia on tosielämän tapausta kuvaava kertomus murhasta, josta tuli tarina, ja kertomus kirjailijasta, joka halusi kurkistaa tarinan taakse. Pekka Vartiainen asuu Naantalissa ja on monipuolisesti perehtynyt kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen. Häneltä on aiemmin julkaistu kirjallisuutta käsitteleviä tietokirjoja ja esseistiikkaa.

Tervetuloa lukijamatkalle kirjojen ja kirjallisuuden maailmaan! Kirjallisuuden lukeminen on loputonta matkantekoa. Maisemat vaihtuvat toisiin, satunnainen katse eksyy uusiin yksityiskohtiin, mitä vain voi tapahtua, missä ja milloin tahansa. Matkalla jossakin päin kirjamaailmaa lukija kulkee vaeltajan, flanöörin, kulkijan puvussa. Kaikki on liikkeessä, myös kirjat, lukeminen ja tulkinnat niistä. Kirjamaailmassa lukija on jatkuvan uudelleen syntymisen tilassa. Pekka Vartiainen kulkee tässä kirjassa satunnaisen matkailijan tavoin aikaa ja paikkaa vaihdellen, kohteelta toiselle, huomioitaan ylös kirjaten, antaen muistojen ja tulkintojen viedä esseistiikkaa Tove Janssonista Markku Lahtelaan, Marcel Proustista Raymond Carverin kautta Joseph Conradiin ja Matti Pulkkiseen. Levähdyspenkkejä unohtamatta.

T. S. Eliot Joutomaa (suom. Markus Jääskeläinen)Modernistisen runouden yksi tärkeimmistä klassikoista on vuonna 1922 ilmestynyt T. S. Eliotin The Waste Land, joka nyt ilmestyy uutena Markus Jääskeläisen suomennoksena. Teosta on luettu, tulkittu ja tutkittu kiivaasti jo lähes sadan vuoden ajan. Teos avaa näkymän ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin englantilaisiin tunnelmiin, jossa sota on imenyt maan tyhjäksi kaikesta sen elinvoimasta. Teoksen katkelmallisuus ja näkökulmien nopeat vaihtelut näyttävät modernistisen elämän seurausvaikutuksia. Yllättäin runoelma avaa myös näkökulmia ilmastomuutoksen vaivaamaan maailmaan, jossa kysymys tiedosta, järjestyksestä ja elinvoimasta ovat akuutteja. Joutomaa on suppea noin 15 sivun runoelma, joka tarjosi mallin modernistiselle runoudelle. Myös Suomessa. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi nimellä Autio maa vuonna 1949 T. S. Eliotin saatua Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Suomalainen sodanjälkeinen runous oli murroksessa ja The Waste Land antoi runoudelle uusia suuntia. Teoksen vaikutus suomalaiseen runouteen on vieläkin vahva ja siksi teos kuuluu jokaisen runon harrastajan yöpöydälle. Markus Jääskeläisen uusi suomennos on aiempaa suomennosta luettavampi ja ehkä monet teokseen liittyvät tulkinnalliset ongelmat ovat helpommin lähestyttäviä päivitetyn suomennoksen kautta. Aiemmin Jääskeläinen on suomentanut muun muassa William Carlos Williamsia ja Walt Whitmania. Hän on myös runoilija, jonka uusin kokoelma ilmestyy tänä keväällä Basam booksilta.

Lyhyitä tuokiokuvia, huomioita, näkökulmia kirjallisuuteen pohjoisesta etelään, idästä länteen, kustannuskentän muutostekijöistä lukijakokemukseen meiltä ja maailmalta. Fragmentteja kirjasensuurista, kritiikistä, klassikoista, palkituista, unohdetuista, kuolevista ja kuolleista kirjailijoista. Kirjoituksia romaaneista, näytelmistä, runoista, fantasiasta fanifiktioon, pastissista peleihin, rikoksista romansseihin, sarjakuvista sarjakirjoihin, satiirista satuun, Sherlock Holmesista Tarzaniin, Peppi Pitkätossusta Draculaan. Kirjassa 2010-2015 julkaistut blogikirjoitukset antavat äänen maailmalle, jossa kirjallinen kulttuuri elää, vaikuttaa ja hengittää yhtä muuttuvan todellisuuskuvamme kanssa.

Kotkat lentävät tänään korkeallanapsivat varjojen pelästyttämät varpuset kynsiinsäja sukeltavat pilvenpiirtäjien suojiin kuin kanjoniinMinä katson ylhäältä itseäni sisältä ja tuota liikenteenautojen ihmisten matkassa pyörivien tuulten ja katseidenlevotonta olemista kattojen katujen kireässä kiihkossa.

Aivan kuin joku olisi sitonut hänet kiinni. Poika näkee nyt syvälle tsökön punertaviin silmiin ja tuntee kauhun vapinan selässään. Tsökön kurkusta lähtee matalaa ääntä. Kuin jokin kone olisi kiihdyttämässä. Sen vasen dopis alkaa täristä kuin suuren mielenkuohun vallassa. Poika yrittää korjata asentoaan mutta tsökö imeytyy lujemmin kiinni häneen. Puudutus leviää hitaasti jalkoihin.

Teoksessa luodaan katsaus eri kirjallisuustieteellisiin tulkintoihin James Joycen novellista "Kuolleet". Teos toimii paitsi yleisempänä johdatuksena kirjallisuustieteen metodeihin myös tutkimuksena, jossa tietyn erityistapauksen kautta hahmotetaan uutta, poikkitieteellistä näkökulmaa tutkimukseen.