Pekka Visuri

Onko kolmas maailmansota jo alkanut? Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja kamppailu idän, lännen ja etelän välillä käy kiivaana. Tulilinja – Ukraina ja uusi maailmanjärjestys tarjoaa ajankohtaisen ja tarkan analyysin siitä, kuinka Ukrainan sisäisestä Maidanin kansannoususta pääsi kehittymään laaja kansainvälinen kriisi, joka on horjuttanut suurvaltasuhteita ja jonka ratkaisu liittyy vahvasti uuden maailmanjärjestyksen muotoutumiseen. Tapahtumien polttopisteessä on Ukrainan sota ja sen taustalla vaikuttavat historialliset ja geopoliittiset käänteet. Ulkopuoliset voimat ovat osallistuneet Ukrainan poliittiseen kehitykseen ja Kiovan valtakamppailuun alusta lähtien, ja suurvallat ja EU ovat käyttäneet tilannetta omien geopoliittisten intressiensä ajamiseen. Kuinka suurvaltojen strategiat, lännen ja Venäjän vastakkainasettelu sekä Ukrainan tapahtumat kytkeytyvät globaaliin turvallisuusdynamiikkaan? Olemmeko idän ja lännen välisen sodan kynnyksellä? Kahden kokeneen asiantuntijan yhteisteos yhdistää uusimman sisäpiiritiedon, tutkimuksellisen geopoliittisen syvyyden ja ajankohtaisen kriisinhallinnan tilannekuvan. Teos hyödyntää tuoreita lähteitä ja avaa uuden maailmanjärjestyksen syitä, vaikutuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja poikkeuksellisella tarkkuudella.

Vuonna 2008 ilmestynyt teos "Suomen sota 1808-1809: taustat, tapahtumat ja muistomerkit" ilmestyy nyt ruotsinkielisenä, täydennettynä laitoksena, joka sopii hyvin liike- tai muuksi lahjaksi ruotsinkielisille lukijoille Pohjanlahden molemmin puolin. Kirja kertoo uusimman tutkimuksen pohjalta mm. Sprengtportenin ja Armfeltin roolista itsenäisyysmiehinä, Suomen sodan kansainvälispoliittisesta taustasta sekä sotatapahtumista, Vänrikki Stoolin tarinoiden taustoista sekä Ruotsin politiikasta vuoden 1812 jälkeen. Teos on varustettu upein valokuvin ja tarkoin kartoin.

Perusteellinen historiateos, joka kertoo Suomen tiestä Ruotsin vallasta Autonomiseksi valtitioksi Venäjän keisarikunnassa. Teoksen tekijät VTM tietokirjailija Reima T. A. Luoto, suurlähettiläs Heikki Talvitie ja VTT, professori Pekka Visuri ovat syvällisesti perehtyneet Suomen sodan taustaan, sen eurooppalaiseen kontekstiin, sotatapahtumiin sekä seurauksiin, joiden tuloksena “Suomi korotettiin valtioksi valtioiden joukkoon”. Reima T. A. Luoto kuvaa Suomen sotaan johtanutta kehitystä sekä sinä yhteydessä myös varhaisten itsenäisyysmiesten Adolf Iwar Arwidssonin, Yrjö Maunu Sprengtportenin ja Kustaa Mauri Armfeltin värikästä toimintaa aikakauden poliittisten myrskyjen tiimellyksessä. Myös J. L. Runebergin “taistelu” saa arvoisensa esittelyn. Pekka Visuri käsittelee ansiokkaasti sotatapahtumia, niiden taustaa, taisteluita, voittoja, tappioita sekä rauhan saavuttamista. Kertomus tuo esiin kiintoisia yksityiskohtia, joita ei yleensä tunneta - jos Runeberg ei ollut niitä maininnut. Tällainen on mm. Ruonan taistelu Kuortaneella, jossa suomalaiset torjuivat venäläisen hyökkäyksen, mutta voittoisan taistelun jälkeen ruotsalainen ylipäällikkö määräsikin joukot peräytymään. Heikki Talvitie, joka on toiminut Suomen suurlähettiläänä sekä Moskovassa että Tukholmassa, kuvaa poliittista kehitystä niin Suomessa kuin Ruotsissakin aina meidän päiviimme asti ja osoittaa, kuinka Ruotsin nykyisetkin turvallisuuspoliittiset linjaukset perustuvat Suomen Sodan perintöön. Teos on runsaasti kuvitettu ja varustettu selkein kartoin, joista osa alkuperäisiä, osa tähän teokseen laadittuja. Kirjaa saatavana myös ruotsinkielisenä “Sverige och Finland vid skiljevägen 1808-1812” ja venäjänkielisenä “Svetshkij-Russkij Voina 1808-1809”.

Suomeksi viime vuonna ilmestynyt teos "Suomen sota 1808-1809 - taustat, tapahtumat, muistomerkit" ilmestyy nyt täydennettynä laitoksena venäjän kielellä. Kirja sisältää uusimpaan tutkimukseen perustuvat tiedot mm. Sprengtportenin ja Armfeltin roolista suomalaisuusmiehinä, Suomen sodan taustat ja tapahtumat, Suomen tie Porvoon valtiopäiviltä keisarikunnan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi sekä katsauksen Ruotsin ulkopolitiikkaan vuoden 1812 jälkeen. Upeat valokuvat ja hyvät kartat. Värikuvaliite esittelee aiheeseen liittyvää kuvataidetta ja muistomerkkejä.

Selkeä ja helppolukuinen kokonaiskuva Suomen sotahistoriasta. Suomen selviytymistä toisen maailmansodan ajasta on pidetty jopa ihmeenä. Kokeneiden asiantuntijoiden teos selvittää talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Sodasta selviytymiseen tarvittiin johtajien taitoa ja armeijan taistelukykyä sekä kansalta sitkeyttä kestää puutetta ja sodan tuhoja. Toisessa maailmansodassa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä, kun kansakunnat taistelivat olemassaolostaan. Suuret armeijat vyöryivät valtioiden yli, ja Eurooppa raunioitui pahasti. Monien maiden miehitys kesti lopulta vuosikymmeniä. Suomi menetti alueitaan, ja sadat tuhannet evakot joutuivat siirtymään uusille asuinsijoille. Lähes 100 000 suomalaista menehtyi ja yhtä moni jäi sotainvalidiksi. Maan itsenäisyys kuitenkin säilyi ja jälleenrakennus käynnistyi. Kirja on tehty yhteistyössä Mikkelin sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa. Arvostetut sotahistorioitsijat Pekka Visuri, Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet useita kirjoja sotavuosista 1939–1945.

Kylmän sodan päättymisen dramaattiset hetket. Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen ja loi myös Suomelle uudet toimintaedellytykset. Jälkeenpäin nähtynä muutos sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin. Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa. Diplomaatti Heikki Talvitie ja professori, politiikan tutkija Pekka Visuri kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa, sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriön raportteja ja viime aikoina tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa. Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988-1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.

Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta! Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi. Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä - toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan. Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi. Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin. Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan. Professori Pekka Visuri on kirjoittanut useita teoksia sotahistoriasta, kansainvälisestä politiikasta ja poliittisesta historiasta.

Berliini kuuluu tänään suomalaisten suosituimpiin kaupunkikohteisiin Euroopassa. Tämä on luonollista, sillä Saksan vanha pääkaupunki on ottanut takaisin entisen asemansa myös yhtenä Euroopan pysyvistä 'kulttuuripääkaupungeista'. Sen museosaari (Museum Inseln) on palautunut entiseen loistoonsa, ja vanhan Brandenburgin kuninkaiden palatsikin on nousemassa entiselle paikalleen. Berliinin parrasvaloissa pyörivät oopperat, operetit ja muusikalit. Berliinin filharmonikkojen jouset viuhuvat kuin vanhaan hyvään aikaa, ja muukin kulttuuritarjonta on mitä monipuolisinta. Nyt ilmestyvä teos tutustuttaa lukijansa tämän päivän Berliiniin, mutta samalla sen sivuilta heijastuvat historialliset käänteet Fredrik II:sta (Der alte Max) Kolmannen valtakunnan aikaan ja sen jälkeisiin Muurin vuosiin sekä lopulta nykypäivään. VTT, professori Pekka Visuri kuuluu parhaisiin Berliinin asiantuntijoihimme ja hänen opastuksellaan tutustumme myös 'vaiettujen vuosien' pääkaupunkiin, jonka muistoja on viime vuosina kunnostettu ja nostettu esiin; historiaa ei voi paeta. VTM, tietokirjailija Reima T. A. Luoto kuvaa Berliniä kulttuuri- ja museokaupunkina sekä todistaa, että saksalainen keittiö on muutakin kuin hapankaalia, bratwurstia ja olutta... Mukana kirjassa ovat myös ympäristön kohteet Potsdamista Göringin Karinhalleniin tai Lützernin taistelun muistomerkkiin. Teos on runsaasti kuvitettu, myös autenttisin historiallisin kuvin sekä varustettu selkein kartoin.

Presidentti Urho Kekkosen kauden (1956-80) puolustuspolitiikasta on käyty ajoittain kiivastakin keskustelua. Toiset ovat pitäneet Kekkosta pasifistina, joka vähät välitti maanpuolustuksesta ja sen tarpeista ennen kuin Neuvostoliitto varoitti suomalaisia sotilaallisesta tyhjiöstä. Toisaalla taas nähtiin, että Kekkonen ajoi tinkimättömästi maanpuolustuksen lujittamista ja mm. rauhansopimuksen varustelurajoitusten osittaista kumoamista. Mitä todellisuudessa tapahtui, siitä kertoo elokuussa 2010 ilmestyvä teoksemme, jonka kirjoittaja, eversti evp, dosentti ja VTT Pekka Visuri on paneutunut syvällisesti asiaan, tutkinut arkistoja ja haastatellut asianosaisia. Tuloksena on kattava ja runsaasti uutta tietoa sisältävä teos Kekkosen ajan puolustuspolitiikasta.