Pentti Hokkanen

Ote tämän dekkarin takakannen tekstistä:Lintukodossamme, Myyrmäessä on tapahtunut raaka henkirikos. Kaikkien rakastama, Jallu setä on löydetty kävelytie sillan viereisestä kaislikosta surmattuna. Mitä on tapahtunut? Kuka voi olla julma? Dekkarin tapahtumapaikat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta faktaa. Sitä vastoin tapahtumat ovat täysin oman mielikuvitukseni tuotetta, joita yhteen nidoin muutamilla todellisilla asioilla. Ollakseen dekkari, se on siistiä tekstiä. Siinä ei kiroilla, tapella, ei ajoneuvoilla rällätä, eikä viinalla läträtä. Mitä nyt muutaman kerran käydään alueen lukuisissa, siisteissä ja hyvämaineisissa ravintoloissa parilla pitkällä, kahvilla tai jätskillä. Kirjan sivulta et myöskään löydä yhtä ainutta, sitä kuuluisaa viisi kirjaimista, V - alkuista sanaa. Ellen olisi niin vaatimaton ja huono itseäni kehumaan, niin sanoisin sen olevan tekstiltään jopa hauska. Mutta olkoon, jätän sellaiset puheet muille. Toivottavasti viihdytte kirjoittamaani dekkaria lukiessanne. Pentti Hokkanen.

Romaani kertoo päähenkilön, Liisan muutamasta tapahtumarikkaasta vuodesta. Ajasta, jolloin hän tuntee olevansa kahden miehen “loukussa”

Otteita tekstistä:Simo, Liisa täällä hei! Minä sain sun saamarin kirjees takia TASAN tonnin sakot. Vietä sinä siellä UNELMAVIIKONLOPPU ja pidä ittes kanssa hauskaa. Minä häivyn Helkkarinkuuseen! Eikä perään kannata soitella! Onko neiti Pien siitä nyt kiinnostunut?- Kyllä, olen kiinnostunut ja voisin harkita sitä esittämäänne ehdotustakin. Eräänä syyskuisena sunnuntaina menin aikani kuluksirullaluistelemaan. Siellä törmäsin Simoon, tai paremminkin, hän törmäsi minuun. Vaihdettiin pikaiset kuulumiset ja sovittiin tapaaminen luistelun loputtua Hyde Park Cornerilla. Menimme hotelliin tutustumaan lähemmin toisiimme ja tutustuttiinkin niin perusteellisesti, että saimme sängynkin hajalle.- Vautsi mikä mies, taitaa olla oikea rotusonni!- Joo on se, ihan Hereford.- Mitäh! Onko se sen gigolon näköisen, keski-ikäisen ukon, Clark Cablen tyyliä matkivan miehen?- On.- Oliko sen harjoittelupaikan saamisella mitä tekemistä tämän kanssa? Viimein Liisa rohkaistuu ja kysyy Isä ja äiti, pidättekö te minua, olenko minä nyt teidän mielestänne huora? Kun avioeromme on selvä niin, me menemme naimisiin- Häh! Naimisiin? Pääsi Liisalta vaistomaisesti.- Aivan, kuuntele loppuun. Minä tarkoitan, solmimme kulissiavioliiton. Lapsemme saa isän ja isän nimen ja kaikki juridiset oikeudet kuten sinäkin, niistä teemme Englannissa pätevät paperit. Minä en odota tai edellytä sinulta aviollisia velvollisuuksia, jos et tahdo. Sinä tiedät nyt minun sairauteni, olen kyltymätön, minä tuskin paranen siitä, tosin en tiedä, että haluanko enää parantuakaan. Minä annan myös sinulle siinä suhteessa täyden vapauden.- Minulla oli pitkään, tosin hiipuvia tunteita Simoa kohtaan ja voimistuvia tunteita sinuun. Lisäksi odotan lastasi, minusta seksi jonkun muun kanssa ei olisi sopivaa.- Liisa rakas, sinä olet ihmeellinen nainen. Minä tosiaan rakastan sinua. Haluan myös parantua ja jaksan odottaa sinua, olen varma siitä. Kalle, mieheni ja lapseni isä, oli hyvä ajaja ja lisäksi myös varovainen, mutta mäennyppylän takaa ja sen jälkeisessä kaarteessa vastaan tulevalle rekalle, ja sen poikittaiselle perävaunulle ei hänkään voinut mitään. Saara katsoi hautakumpua ja sitten velipuoliaan sanoen:- Nyt meillä ei ole enää isiä.