Pentti Kemppainen

Everstinlinnasta kertova kaksikielinen ja runsaasti kuvitettu kirja on sekä kaunis että informatiivinen. Voiko olla parempaa kesälukemista tai kesätuliaista Loviisasta, vanhoista taloista ja niiden korjaamisesta kiinnostuneille? Ajatus kirjan tekemisestä tuli Pentti Kemppaiselle kävelylenkillä, kun hän näki huonoon kuntoon rapistuneen Everstinlinnan Loviisanlahden länsirannalla. Talo oli ollut tyhjillään kolmekymmentä vuotta, ja se pelastettiin viime hetkellä. Kirja kuvaa rakennuksen uudistamista sen eri vaiheissa. Uusi omistaja pani hihat heilumaan ja nyt rannalla komeilee läpikorjattu jugendlinna. Talon rakennutti konsuli Carl Veltheimin perheensä kodiksi vuonna 1910. Perhe ehti asua kuitenkin talossa vain kymmenen vuotta. Myöhemmin talon osti Loviisan kaupungin mahtimies, laivanvarustaja ja everstiluutnantti Ragnar Nordström, joka oli nuorukaisena ollut töissä Veltheimin laivanselvitys- ja rahtausliikkeessä. Hän asui talossa perheineen vuosikymmeniä, ja hänen mukaansa se sai nimen Everstinlinna. Everstin kuoleman jälkeen talo jäi kylmilleen ja autioitui kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Nyt se on saanut uuden elämän ja pysynyt everstin suvussa. Uusi omistaja Jan D. Oker-Blom on everstin tyttären pojanpoika. Hän on päässyt jo muuttamaan sisään. Uusi omistaja voi huokaista helpotuksesta isoimman urakan jälkeen.- Siellä oli aika pysähtynyt. Mutta se on kivitalo, katto piti vaihtaa. Remontoitavaa on ollut paljon, mutta on myös pieniä ilon aiheita. Ensimmäinen aamukahvi parvekkeella itään päin aamuauringossa oli valtava kokemus. Dosentti Pentti Kemppainen on tehnyt laajoja haastatteluja ja perehtynyt arkistomateriaaliin saadakseen linnan historian elämään. Hän pyysi työparikseen valokuvaaja Kati Rapian ja graafikko Eeva Kankaan. Tuloksena on monipuolinen ja värikäs tarina talon asukkaista ja heidän elämänvaiheistaan liittyen talon historiaan. Uuden omistajan tekemä perusteellinen kunnostustyö kuvataan perusteellisesti. Kati Rapia on vieraillut talossa sen kunnostuksen kuluessa eri vuodenaikoina. Hänen värivalokuviensa myötä kirja antaa elävän ja todenmukaisen kuvan talon kehityksestä uuteen kukoistukseen. Graafikko Eeva Kangas on tehnyt kirjasta visuaalisesti ihastuttavan kokonaisuuden käyttämällä jugendin pastellivärejä. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Everstinlinnaan Loviisan vanhojen talojen päivillä elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Yleisradio sai vuonna 1935 yksinoikeuden radiolähetyksiin, minkä jälkeen suomalaiset joutuivat vain haaveilemaan kevyestä radiomusiikista. Tai ei nyt aivan: 60-luvun alussa Tukholman edustalle ankkuroitiin laiva, joka lähetti kaupallista eli mainoksilla rahoitettua musiikkia myös eteläisen Suomen musiikinjanoisille. ”Merirosvoradio” nostatti suoranaisen kansanliikkeen – kunnes Ruotsin valtio pakotti sen lopettamaan toimintansa. Vuosikymmenten ajan kulisseissa käytiin kiinnostavaa poliittista kamppailua, kunnes lopulta 80-luvulla oli uuden radion aika. Paikallisradio Lakeus Nivalassa aloitti ensimmäisenä, toisena Radio City Helsingissä. 90-luvun puolivälissä kuvaan astuivat isot ketjut Classic FM, Kiss FM ja lopulta valtakunnallinen Nova – paikallisradioiden turmioksi. Ulkomainen pääoma astui kuvioihin, kun Klassisen osti englantilainen Sir Peter Michael. Ranskalainen NRJ teki tuloaan Suomeen, ja 2000-luvulla Sanoma-konserni toi ryminällä kehiin Radio Rockin ja Radio Aallon. Radio kuuluu kaikille! kertoo huikean tarinan Suomen historian kamppailuista, intohimosta, bisneksestä ja vapaudesta, jotka muuttivat Suomen saundin.

Aina soi Sävelradio -teoksessa käydään läpi ääniradion lähihistoriaa populaarimusiikin näkökulmasta. Radiomusiikin kehityksen seuraaminen tarkentaa kuvaamme nykyradiosta. Suurten ikäluokkien nuoruuden ydinkokemuksia olivat merirosvoradiot, Sävelradio ja Reporadio. Seuraava sukupolvi kasvoi Rockradion ja ensimmäisten kaupallisten radioasemien rytmeissä. Se sai myös hämmästellä, kun Yleisradio löi kilpailijat perustamalla Radiomafian. Radiomusiikin historia on kulkenut voimakkaiden iskujen ja vastaiskujen kumussa. Merirosvoradio Radio Nord horjutti kansansivistysradion kivijalkaa, mutta ei kaatanut koko taloa, vaan vahvisti sitä. Populaarimusiikin määrä radiossa lisääntyi räjähdysmäisesti Sävelradion myötä. Nuorisokulttuuri nousi ja kaupallistui, se avasi tien kilpailulle. Rockradio ei enää pelastanut radiomonopolia. Kaupalliset radiot Radio City etunenässä johtivat kehityksen kohti tämän päivän musiikkiradiota. Radiomafia yritti nuorille suunnattuna täyden palvelun kanavana tarjota vaihtoehdon kaupallisille formaattiradioille.