Pentti Salmela

VUODEN 1918 LOPUSSA Suomen ylin vallan haltija P. E. Svinhufvud antoi käskynsä valtiorikoksiin syyllistyneiden henkilöiden armahtamisesta: ”Ne, jotka ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.” Pahan tuolla puolen kertoo vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä, jossa teot ”menivät yli” ja ihmiset syyllistyivät äärimmäiseen pahuuteen. Voiko kukaan vapauttaa syylliset? Onko ihmisellä ylhäältä tullut ymmärrys oikeasta ja väärästä? Vaikka maallisen vallan haltijat armahtaisivat pahantekijän, tietoisuus suuren käskyn rikkomisesta pysyy. Onko syyllisyydentunto ihmisen pahin syyttäjä, hänen korkein tuomarinsa? Entä kuka langettaa tuomion niille, jotka eivät tunne syyllisyyttä? Syyllisyyden lisäksi Pahan tuolla puolen käsittelee sitä, miten äärimmäinen pahuus on mahdollista. Mikä saa ihmisen syyllistymään mitä kauhistuttavimpiin tekoihin? Miten on mahdollista, että samat teot toistuvat vuosisadasta toiseen lähes samankaltaisina? Pentti Salmela on Jämsässä (1946) syntynyt kirjoittaja ja tietokirjailija. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja tehnyt työuran it-alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä. Hän on julkaissut runoja, esseitä, tietokirjoja sekä omaelämäkerrallisen Sankareita ja sankareiden varjoja -teoksen vuonna 2020.

Ihmiskunta on aina käyttänyt suuria innovaatioitaan hyvällä ja huonolla tavalla: Vene oli aluksi vain kulkuväline, joka sai pian myös sotalaivan muodon. Ydinvoimaa käytetään sekä energian lähteenä että hirvittävänä tuhoaseena. Tietotekniikan rooli on ollut ja tulee olemaan samalla tavoin kaksitahoinen: Niille, jotka hallitsevat sen, tietotekniikka jauhaa kultajyviä ja ne, jotka eivät hallitse, joutuvat voittajien armoille. Tietotekniikan käyttöönottoa voidaan pitää suomalaisena menestystarinana. Lukujen valossa kaikki on ollut nousevien käyrien voittokulkua. Mutta kun kurkistamme lukujen toiselle puolelle kirjan lukuisten esimerkkitapausten muodossa, löydämme toisenlaisen todellisuuden. Se, että rohkenemme tunnistaa ja myöntää menneet virheemme, mahdollistaa niiden välttämisen tulevaisuudessa. Suomi on sijoittunut myös onnellisuutta selvittävissä mittauksissa maailman kärkimaiden joukkoon. Mutta onko näillä kahdella asialla - tietotekniikan käytöllä ja onnellisuudella - yhteyttä? Luoko tekniikan ja automaation käyttöönotto hyvää elämää ja työtyytyväisyyttä? Miten käytämme tietotekniikkaa tuottavalla tavalla? Kulkevatko tehokkuus ja hyvinvointi käsi kädessä? Onko suomalainen menestystarina siirrettävissä menestyksekkääksi tietoyhteiskuntakehitykseksi? Tietoyhteiskuntakehitys nostaa esille lukuisia kysymyksiä. Nyt, kun tietotekniikan käyttöalue on laajentunut yhteiskunnalliselle ja globaalille tasolle, mahdollisuudet hyvään ja huonoon kehittämiseen ovat entistä suuremmat. Ratkaisevaa on, että osaamme tehdä oikeita toimenpiteitä ja suunnata toimintamme tukemaan positiivista, menestyksellistä IT-kehitystä. Tämä kirja on tarkoitettu yhteiskunnan, yritysten ja organisaatioiden päättäjille, vaikuttajille ja asiantuntijoille. Tämä kirja on kirjoitettu sekä herättämään keskustelua tietoyhteiskuntakehityksestä että nostamaan esiin hyviksi osoittautuneita käytäntöjä, toimintatapoja ja ratkaisumalleja, jotka ovat käyttökelpoisia tulevaisuudessa. Menneestä oppien, uutta oivaltaen. Tämän kirjan on kirjoittanut asiantuntijaryhmä, jolla on kokemusta tietotekniikan hyödyntämisestä ja sen johtamisesta satoja vuosia. Tietoyhteiskunnan kaksi puolta - Menneestä oppien, uutta oivaltaen on tämän ryhmän kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle! Kirjailijat ovat päättäneet lahjoittaa tekijänoikeuspalkkionsa tämän kirjan osalta Tietotekniikan tutkimussäätiölle. Ostamalla kirjan tuet kotimaista tietotekniikan tutkimusta.

”Tämä järvi on syntynyt tuhansia vuosia ennen meitä. Se on ollut täällä ennen kuin kukaan ihminen löysi sen rannoille. Se jää meidän jälkeemme. Tätä järveä ei ihminen omista. Se on ihmistä suurempi. Ihminen voi padota sen virtaavan veden. Ihminen voi hakata maahan saarten ja rantojen metsän. Hän voi tuhota sen kasvillisuuden, pyytää kaikki kalat. Ihminen voi laskea siihen likansa ja tappaa sen elämän - väliaikaisesti, kymmeneksi vuodeksi ja sadaksi vuodeksi. Mutta tuhannen vuoden kuluttua, kun ihminen itse on hävinnyt sen rannoilta, järvi toipuu.” Pentti Salmelan esikoisromaani Sankareita ja sankareiden varjoja on suku-polvikokemus kaikille, jotka ovat eläneet nuoruutensa 1960 ja - 70-luvuilla suomalaisessa maisemassa ja henkisessä ilmapiirissä. Teos tekee samalla kunniaa suomalaiselle järviluonnolle ja sen myyttiselle kauneudelle. Sankareita ja sankareiden varjoja onkoettava kuin suuri järvi, hiljaa ja avoimin mielin.

Kirja pyrkii laajentamaan tieto- ja informaatiologistiikkakäsitteitä sekä nostamaan hiljaisen tiedon esille innovaatio- ja systeemityön potentiaalisena uuden tuottavuuden alueena. Kirjan keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten ihmisen osaaminen ja tekniikka toimivat yhteen uuden tiedon tuottamisessa? Mikä on hiljaisen tiedon, innovaatiotoiminnan ja systeemityön välinen suhde? Miten organisaation hiljainen tieto saadaan talteen ja tuottamaan? Miten IT-toiminnan tuottavuus nostetaan uudelle tasolle? Kirjan kuvauksissa esiintyvä hiljaisen tiedon harmaa, tunnistamaton ja epätavallisen ajattelun alue voi osoittautua hyödylliseksi. Jossain toisessa yhteydessä tai jollain uudella tekniikalla täydennettynä se saattaa toimia aivan uusien, käänteentekevän ratkaisujen pohjana. Kehittymismahdollisuutemme ovat ennen muuta kaikessa siinä, mitä emme tiedä, emme tiedä vielä tai voisimme tietää uudella tavalla. Teoksen kirjoittaja, filosofian maisteri Pentti Salmela, on työskennellyt IT-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä suurissa suomalaisissa organisaatiossa, kuten Hartela Oy, Kemira Oy, Oy Lohja Ab, Alko Yhtiöt Oy ja Työterveyslaitos. Monissa projekteissa mukana olleena hän on voinut seurata alan kehittymistä pitkällä aikajänteellä sekä arvioida alan vaikeuksia ja todellisia hyötyjä käytännön näkökulmasta. Erilaisissa toimintaympäristöissä toimineena hänellä on ollut mahdollisuus vertailla materiaali- ja tietovaltaisten organisaatioiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Tätä ennen Salmela on julkaissut tieteellisiä artikkeleita hiljaisesta tiedosta ja useita kirjoituksia tietohallinnon johtamisesta. CxO Academy Kirjat on kirjasarja, johon on kerätty kirjoja, joilla CxO Mentor Oy uskoo olevan merkitystä sekä missionsa - Parannamme suomalaista johtamista - toteuttamisessa että mentoroinnissa. Mentoroinnissahan on perimmältään kyse juuri hiljaisen tiedon siirrosta kokeneemmalta kokemattomammalle henkilölle.

Tässäkö se oli tämä, jota odotin niin elämänä? Tässä, kaikki tässä: tuulenvarjon etsinnässä, linnun laulu, lapsen ilo, sateen jälkeen päivän kilo.