Petri Jussila

Kirjan tarinat ovat aikuiseen makuun kirjoitettuja iltasatuja. Kirjassa on yhdeksän omaa tarinaansa. Ne kertovat tarinan päähenkilön elämän aivan erityisistä hetkistä ja ajanjaksoista. Kuten elämässä muutenkin niin välillä oikeus voittaa ja välillä taas ei. Universumilla ei ole tähän kantaa, eikä universumi puutu ihmisten tekemisiin. Ihmiset tekevät omat ratkaisunsa.

Edvard Gylling (1881-1938) tunnetaan parhaiten toiminnastaan Karjalan neuvostotasavallan johtajana, joka teloitettiin Stalinin puhdistusten aikana. Tätä ennen Gylling oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä johtajia, jonka toiminnassa yhdistyi pyrkiys yhteiskunnan taloudelliseen tehokkuuteen ja halu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Petri Jussila tarkastelee väitöskirjassaan Edvard Gyllingin maatalouspoliittista ajattelua ja toimintaa suurlakon ja sisällissodan välisenä aikana. Gylling oli sosiaalidemokraattisen puolueen maatalouspolitiikan asiantuntija ja linjanvetäjä, joka painotti historiallista taustaa ja tilastotieteellistä analyysiä yhteiskunnallisen uudistustyön perustana. Hänen ajattelussaan marxilainen teoria oli rinnakkain sosiaalipoliittisen intressin kanssa, joskin näiden kahden asian sovittaminen yhteen oli välillä vaikeaa. Edvard Gylling ajoi väsymättä torpparien ja muiden maanvuokraajien sekä maaseudun työväestön asiaa. Gyllingin johdolla sosialidemokraatit ajoivat suurlakon jälkeen viljelyspakkoa ja vuokraehtojen parantamista, mutta siirtyivät joitakin vuosia myöhemmin kannattamaan torpparien itsenäistymistä. Poliittisten puolueiden välisten suurten erimielisyyksien takia maaseudun kasvavia ristiriitoja ei saatu ratkaistua, mikä osaltaan vei Suomea kohti sisällissotaa. Petri Jussilan väitöskirja tuo lisävalaistusta myös kansallisen tragediamme taustoihin.

Tarina on jatkoa ensimmäiselle kirjalle: Viesti tuntematomalle. Kirja on pyritty kirjoittamaan siten, ettei se edellytä 1. osan lukemista. Ensimmäinen osa jätti tarinan lopun lukijan mielikuvituksen varaan. Tässä kirjassa maailmanlopun syyt ja seuraukset selviävät ainakin lukijalle. Maailmanlopun harvoille ihmisille eivät täysin koskaan. Kohtalo kietoo selviytyjiä yhteen. Onko lopun loppu sattumien summa vai osa isompaa kokonaisuutta?

Maailmanlopun kirjoja on tehty lukemattomia, mutta kyllä maailmaan visioita lopusta mahtuu. Mikäli tämä visio olisi oikeassa ja sinä arvoisa lukija sitä todistamassa, uskon että olisit tyytyväinen koska luit kirjan. Siitä saa vinkkejä toimintamalleista, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Tarinan tarkoitus on tavoittaa muutkin lukijat kuin science fiction ahmijat. Kirjoittaja on epätoivoisesti pyrkinyt löytämään myös naisellisen näkökulman ja tunteet kaaoksen ja epätoivon keskellä. Pelko, rakkaus ja selviytyminen ovat kirjan kantavia teemoja. Kaikki kirjan paikat, kadut, puistot ym. ovat olemassa myös meidän todellisuudessamme.