Petri Nurmi

Urani alkuaikoina hoitelin vastikään vankilasta vapautuneen kanssa pankissa hänen tiliasioitaan. Siinä sitten yhdessä istuttiin pankkivirkailijan edessä ja selvästi hermostunut asiakkaani tokaisi suureen ääneen virkailijalle, että "kyllä minua hermostuttaa tämä tilanne, sillä aiemmin olen vain ryöstänyt näitä paikkoja." Voin kertoa, ettei tunnelma ainakaan siitä rentoutunut. Tervetuloa vankilamaailman koomisemmalle puolelle, missä vangit ja vartijat jekuttavat toisiaan ja musta huumori pelastaa. Mitä vangin sisäisesti salakuljettama muistitikku voi sisältää? Millaista on paatuneiden konnien eräretkellä? Entä mikä on kaikkien vankien tuntema pyllysandaali? Pientä viilattavaa tarjoaa näkymän vankilan arkeen tilannekoomisten kertomuksien myötä. Pitkän uran vankeinhoidossa tehnyt Petri Nurmi on koonnut tähän kirjaan tarinoita Suomen ja muiden Pohjoismaiden vankiloista, avovankiloista ja koevapaudesta vuosikymmenten varrelta. Näissä kertomuksissa kohdataan niin vangit kuin virkamiehetkin ihmisinä – usein yllättävän hauskoina sellaisina. Petri Nurmi on Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäällikkö ja kirjailija. Hän on kirjoittanut aiemmin niin ikään vankilamaailmaan sijoittuvat romaanit Vankilaromaani, sen jatko-osan Itsemurhakuningas sekä työelämäkerran ”Niin pitkälle kuin kongia riittää – Vankiladuunarin muistelmat”.

Nikander sai kylkeensä kumiluodin ja parkaisi. Hän käännähti kylkeään pidellen. Hehkulamppu heilui kyynelkaasun keskellä. Tuntui kuin hänen päänsä olisi räjähtänyt minä hetkenä hyvänsä kuin meksikolainen pinata. Nikander painoi luomensa kiinni ja toivoi olevansa jossakin muualla. Edeltävät kaksi kuukautta olivat olleet silkkaa painajaista: kuumilta roskilta löyhkääviä sellejä, syömäkelvotonta ruokaa, korventavaa kuumuutta, vartijoiden kovakouraista kohtelua ja ahtautta. Nikander piteli aristavaa kylkeään. Oli vaikeata osoittaa tarkalleen sitä kohtaa, jolloin kaikki oli alkanut mennä pieleen, mutta jostain oli aloitettava. Petri Nurmen romaani Itsemurhakuningas jatkuu siitä, mihin hänen esikoisromaaninsa Vankilaromaani päättyy. Kasperi Strömin kuolema on heittänyt kaiken ylle pitkän varjon. Lotto, Kuhalampi ja Nikander kipuilevat menetyksen kanssa. Suomessa asiat lähtevät sivuluisuun ja rikollisten tie vie Brasiliaan. Siellä kolmikko piilottelee lain kouraa. Ensin kaikki tuntuu uudelta alulta, mutta vanhat synnit seuraavat perässä, ja Lotto ja Nikander päätyvät pahamaineisen Urso Brancon vankilaan syytettyinä kolmoismurhasta. Lakimies Eloa Guimarãesilla on toivoton tehtävä saada Lotto ja Nikander ulos telkien takaa. Kuhalampi selvittää taakse jättämiään sotkuja, joihin lukeutuu muun muassa orpona ajelehtiva satojen kilojen huumelasti. Epätoivo ulottuu Porto Velhon kuumasta auringosta Lehtimäen kylmään talveen. Silmukka kiristyy kaikkien kaulojen ympärillä, kunnes todellinen Itsemurhakuningas näyttää kyntensä. Itsemurhakuningas on moderni western, joka ei piilottele esikuviaan. Romaani yllättää lukijansa joka käänteessä eikä turvaudu perinteisistä dekkareista tuttuihin ratkaisuihin. Huumoria ja nasevaa sanailua ei puutu tälläkään kertaa.

Puoli vuotta vangin vapautumisen jälkeen lööpit kirkuivat Kätilöopiston kahvion lehtitelineessä. Otsikossa kerrottiin joukkoampumisesta Porvoon McDonald'sin autokaistalla. Seisoin kahvikupin kanssa telineen edessä sekavin tuntein. Olin edellisyönä nukkunut vastasyntynyt poikani rinnan päällä. Nyt luin siitä, miten kolme viatonta ihmistä oli kuollut sattumanvaraisen ammuskelun seurauksena. Ampuja oli ollut samainen elinkautisvanki, jonka vapauttamiseen olin hiljattain osallistunut. Ristiriita oli suuri. Vankeinhoitoalan sekatyömies Petri Nurmen matka Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäälliköksi on vienyt miestä linnasta linnaan. Vuosien mittaan rangaistuslaitosten läpi kulkiessa Nurmen takinliepeeseen on takertunut mukaan monenkirjavia kommelluksia ja äkkivääriä tarinoita, mutta myös ymmärrystä rikollisten mielenmaisemasta. Nurmi kertoo, millaista on tulla töihin vankilaan kuin kaalivaunun lavalta pudonneena, täysin kokemattomana. Sittemmin hän on ollut ottamassa kiinni peräti kolmea vankikarkuria siinä missä häätämässä kiinalaisturisteja Suomenlinnan vankilan ruokalasta. Millaista oli arki Seutulan työsiirtolassa, josta Irwin Goodmankin lauloi? Millaisena näyttäytyy vankeinhoito suomalaisen silmin Kosovossa, Serbiassa tai Turkissa? Petri Nurmen työelämäkerta on samaan aikaan hullutteleva ja asiantunteva katsaus virkamiehen mielenliikkeisiin. Häneltä on aiemmin julkaistu fiktiivinen rikoskertomus Vankilaromaani.

Kasperi Strömin veli murhataan epäselvissä olosuhteissa. Henkirikos sysää liikkeelle tapahtumien ketjun, ja Kasperi tuomitaan murhasta elinkautiseen vankeuteen. Tästä alkaa 14 vuoden matka suomalaisen vankeinhoidon syleilyssä. Kaikki veljen kuolemassa ei ole kuitenkaan sitä miltä näyttää. Pian Kasperi huomaa joutuneensa keskelle alamaailman juonitteluja, mutta hänelle on varattu vain pelinappulan rooli. Ystävien petos suistaa Kasperin itsetuhon partaalle. Sieltä hänet nostaa ylös kostonhalu ja kohtalotoverit. Jengipomo Viktor Rusi on valmis maksamaan Kasperin kavereista tapporahaa. Kasperi ja hänen vankikaverinsa Lotto, Pauli Nikander ja Antti Kuhalampi kutovat Rusille sellaisen verkon, josta edes Suomen pelätyin jengipomo ei selviä. Mitä muurien sisällä todella tapahtuu? Kehen Kasperi voi luottaa? Kuka pitää langat käsissään? Kaiken koruttomuuden keskeltä Kasperi löytää myös ystävyyttä, armoa ja rakkautta. Petri Nurmen esikoisteos on kesytön, mosaiikkimainen rikosromaani yhteiskunnan marginaalissa elävistä ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Polveileva kertomus leviää neljälle mantereelle ja kuuteen maahan. Ääneen pääsevät sekä vangit että vankilan henkilökunta. Kaikki katsovat maailmaa kaltereiden läpi. Rikosseuraamuslaitoksen työsuojelupäällikkö Petri Nurmi on tehnyt pitkän uran vankilamaailmassa. Nurmi on työskennellyt Keravan nuorisovankilan opinto-ohjaajana, Suomenlinnan vankilan rikosseuraamusesimiehenä ja vankeinhoidon tarkastajana.