Petri Paavilainen

Kirjassa esitellään psykologista tietoa tunteista. Kirja tarjoaa tutkimustietoa siitä, kuinka muun muassa tunteiden säätely, resilienssi, optimismi ja myönteinen ajattelu auttavat selviämään stressistä ja kriiseistä. Myös psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia fyysisiä, kulttuurisia ja sosiaalisia tekijöitä nostetaan esille. Kirja käsittelee mielenterveyttä, yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden hoitomuotoja. Opiskelija saa eväitä psyykkisen hyvinvointinsa edistämiseen.

Kirja esittelee laaja-alaisesti persoonallisuutta ja tuo esille myös muita yksilöllisiä eroja, erityisesti älykkyyttä ja luovuutta. Kirjassa käsitellään ihmisen yhteisöllistä toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Opiskelijalle tarjotaan psykologian tietoja monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Kirja käsittelee ihmisen kognitiivista toimintaa sekä aivojen rakennetta ja hermostollista toimintaa. Kognitiivisista toiminnoista esitellään erityisesti havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti sekä korkeammista kognitiivisista toiminnoista kieli ja päätöksenteko. Kirjan avulla oppii myös suunnittelemaan yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen.

Aivojen toiminta ja aivotutkimuksen tulokset herättävät jatkuvasti kiinnostusta ja ovat usein esillä myös mediassa. Toimivat aivot -kirja antaa tiiviin kokonaiskuvan kognitiivisen neurotieteen eri osa-alueista. Teos lähestyy tieteenalaa sen keskeisimpien löydösten, teorioiden, menetelmien, koeparadigmojen, ongelmanasetteluiden ja kiistakysymysten kautta. Uudistettu teos sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita aivotutkimuksesta ja sen vaikutuksista ihmiskuvaamme. Se on hyödyllinen myös tietojen päivittäjänä ja oppikirjana eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka tarvitsevat perustietoa aivojen toiminnasta ja aivotutkimuksen sovelluskohteista. Kirjan toisessa painoksessa on joidenkin teemojen, kuten tunteiden, toiminnanohjauksen, unen ja sosiaalisuuden käsittelyä syvennetty ja kuvitusta lisätty. Tekstiin on tehty myös pieniä korjauksia ja täydennyksiä ja joitakin kiistanalaisiksi osoittautuneita tutkimuksia poistettu. Uudistettu kirja toimii näin entistä paremmin myös oppikirjana.

2010-luvun alussa tutkimusmaailmassa alkoi kohista. Monilla tieteenaloilla havahduttiin siihen, että suuri osa arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistuista tutkimustuloksista osoittautui vaikeasti toistettaviksi eli replikoitaviksi. Tulosten toistettavuutta pidetään tieteellisen tiedon luotettavuuden takeena, ja kriisi nosti esiin kiusallisia kysymyksiä. Kuinka laajoiksi ongelmat paljastuisivat? Tieteen replikaatiokriisi pureutuu tutkimustulosten toistettavuusongelmiin. Psykologian alalta liikkeelle lähtenyt kriisi on sittemmin ravistellut muun muassa biolääketiedettä, aivotutkimusta, genetiikkaa ja yhteiskuntatieteitä. Ovatko havaitut ongelmat vain jäävuoren huippu? Millaisia virheitä, vinoumia ja kyseenalaisia tutkimuskäytäntöjä niiden takana piilee? Onko tiede rikki? Tieteen ydinkysymyksiä valaiseva teos kuvaa myös toimenpiteitä, joilla ongelmiin on tiedeyhteisössä tartuttu. Kantavatko korjausliikkeet jo hedelmää, vai vaatiiko kriisi järeämpiä toimia?

Astrologia, parapsykologia ja erilaiset uskomuslääkinnän muodot ovat esimerkkejä opeista, joita usein pidetään pseudotieteenä, tieteen valepukuun verhottuna hölynpölynä. Kiistanalaiset teoriat kiehtovat monia. Osa niistä on helppo huomata silkaksi huuhaaksi, mutta toisinaan se on vaikeampaa. Pseudotiede ei ole sama asia kuin virheellinen tai huono tiede. Mitä se siis on, ja mistä sen tunnistaa? Tieteen valepuvussa käsittelee pseudotiedettä ilmiönä niin tieteenfilosofian, kognitiivisen psykologian kuin tieteenhistoriankin näkökulmista. Millaisilla kriteereillä rajaa oikean tieteen ja pseudotieteen välille on yritetty vetää? Kuinka tieteellinen ajattelu eroaa arkiajattelusta? Miten pseudotieteet hyödyntävät ihmisen tiedonkäsittelyn heikkouksia luodakseen uskottavuuden vaikutelmaa? Esimerkkitapauksina kuvataan tarkemmin muutamien tieteen näkökulmasta kyseenalaisten oppien ja teorioiden syntyä, kehityskaaria ja kompastuskiviä.

Aivotutkimus kiinnostaa yhä enemmän paitsi tiedeyhteisöä myös tavallisia ihmisiä. Aivotutkijoilta kysytäänkin selityksiä mitä moninaisimpiin inhimillisen elämän kysymyksiin. Kun ihmisen toimintaa perustellaan aivotutkimuksen keinoin, tarjotaan usein hieman liiankin yksinkertaistavia selityksiä. Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin. Se haastaa pohtimaan aivotutkimusmenetelmien rajoituksia ja tulosten luotettavuutta sekä niiden muodostamaa ihmiskuvaa. Voiko kognitiivisia toimintoja paikantaa aivojen eri osiin? Onko vapaan tahdon ajatus sovitettavissa yhteen neurotieteen tutkimustulosten kanssa? Mitä tiedetään älykkyyden ja luovuuden yhteydestä aivoihin? Teos kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, virhelöydöksiä ja läpimurtoja. Jokapäiväisestä elämästä tuttujen kognitiivisten toimintojen ohella kognitiivinen neurotiede on kiinnostunut esimerkiksi hypnoosin, meditoinnin sekä uskonnollisten ja mystisten kokemusten neuraalisesta perustasta. Voiko hypnoosista olla apua mielenterveyden ongelmien, kuten pelkotilojen ja riippuvuuksien, hoidossa? Entä voitaisiinko uskonnollisia kokemuksia tuottaa keinotekoisesti aivotoimintaan vaikuttamalla, esimerkiksi sähköisen ärsytyksen tai kemiallisten aineiden välityksellä?