Petri Rouvinen

Vielä 2000-luvun alussa Saksaa sanottiin Euroopan sairaaksi mieheksi. Kymmenen vuotta myöhemmin Saksa oli kuitenkin noussut Euroopan talousveturiksi. Muun muassa brittilehti Economistin mukaan Saksan tervehtymisestä tulee kiittää hieman myyttistäkin Mittelstand-yritysten joukkoa. Nyt Suomi on samankaltaisessa tilanteesa kuin Saksa viitisentoista vuotta sitten. Tämä herättää kysymyksiä Mittelstandin roolista Suomessa. Onko Suomessa Saksan mallin mukaisia Mittelstand-yrityksiä? Onko näillä yrityksillä muista yrityksistä poikkeavia piirteitä? Millainen merkitys niillä on Suomen taloudessa? Näihin kysymyksiin pureudutaan tässä kirjassa.

Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) ovat maailman johtavat kilpailukykyauktoriteetit. Hyvä sijoitus IMD:n tai WEF:n kilpailukykyvertailuissa ei tämän tutkimuksen tulosten perusteella ennakoi maan talouden hyvää kehitystä, pikemminkin päinvastoin. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että sijoituksen muutos voi ennakoida tulevaa: jos sijoitus on selvästi kohentunut edellisinä vuosina, maan kehitys saattaa olla myötätuulessa tulevina vuosina. IMD:n ja WEF:n perusteella Suomen kilpailukyvystä syntyy melko yhtenäinen kuva: Suomella on toki lyhyen ja keskipitkän aikavälin suhdanne- ja rakennehaasteita mutta myös lukuisia vahvuuksia, joiden turvin käsillä olevat haasteet ovat voitettavissa.

Lähes kaikki kansanedustajat ovat Facebookissa tai muussa sosiaalisessa mediassa. Jokainen nettikäyttäjä hyödyntää laajasti erilaisia pilvipalveluja kuten YouTubea, enemmistö myös älypuhelimella. Monille tabletti on se olohuoneen tärkein ruutu. Muutamassa vuodessa digitaalinen palvelutalous on ryöpsähtänyt ihoillemme niin kotona kuin töissä, mikä sekä ihastuttaa että ärsyttää. Monet aiemmin vaikeat tehtävät kuten matkavaraukset ovat nyt pikkujuttuja. Toisaalta teknologian tuottamat häiriöt syövät mahdollisuuksia syvällisempään ajatteluun.

Mika Pajarisen, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan kirjassa Missä arvo syntyy? pohditaan mm. Mikä on suomalaisten rooli globaalisti hajautuneissa arvoketjuissa? Missä arvo syntyy - ja mihin vauraus siten jää - nykymaailmassa?- Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.- Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.- Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.- Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous