Petro Poutanen

Merkittävä tietokirja koronan yhteiskunnallisista vaikutuksistaKoronakriisi muutti maailmaa. Korona on tehnyt näkyväksi ”digitaalisen riskiyhteiskunnan”, jossa ihmisiä ja yhteiskuntaa järisyttävät tapahtumat koetaan median välityksellä samanaikaisesti eri puolilla maailmaa. Sosiologi Ulrich Beck näki 1980-luvulla maailman menevän kohti ”riskiyhteiskuntaa”, jossa sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yksilölliset riskit luisuvat yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Digitaalisessa riskiyhteiskunnassa hybridi mediatila luo yllättäviä ilmiöitä ja seurauksia, jotka leviävät globaalisti. Tämä tekee siitä vaikeasti hallittavan ja ennakoitavan - riskit karkaavat käsistä. Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta piirtää tarkan ja analyyttisen kuvan koronan vaikutuksista ihmisten elämään, arkeen ja yhteiskunnalliseen kokemukseen ensimmäisen pandemiavuoden aikana. Teos tarjoaa lukijalle tärkeitä työkaluja pandemian laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten jäsentämiseen. Lilly Korpiola on tietokirjailija, median ja viestinnän asiantuntija. Lilly on perehtynyt strategiseen viestintään, kriiseihin ja johtamiseen. Petro Poutanen on viestinnän ja organisaatioviestinnän dosentti ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt sosiaalisen median, verkon ja digitaalisen viestintäympäristön murrokseen.

Perinteinen media ei ole enää ainoa väylä julkiseen keskusteluun. Sosiaalinen media nostaa esille itseoppineita asiantuntijoita, ja myös tutkijoilta odotetaan aiempaa aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi Twitter, Facebook ja blogit ovat muodostuneet keskeisiksi kanaviksi viestiä tutkimustuloksista ja kommentoida ajankohtaisia kysymyksiä. Miten niitä voi oppia hyödyntämään parhaiten? Faktat nettiin! on käytännönläheinen verkon ja sosiaalisen median opaskirja asiantuntijatyötä tekevälle. Sosiaalisessa mediassa aktiivisten asiantuntijoiden haastattelut ja konkreettiset esimerkit perehdyttävät lukijan kattavasti niin sisältösuunnitelmien laatimiseen kuin vetävien sisältöjen kirjoittamiseen, oman persoonan esilletuomiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Verkko- ja someviestinnän avulla mahdollistetaan esimerkiksi tutkimustiedon näkyvyys ja leviäminen, uudet kohtaamiset ja yhteistyömahdollisuudet sekä uudenlainen avoimuus tutkimuksen eri vaiheista. Viemällä faktat nettiin asiantuntijat voivat ennen kaikkea oikoa julkisuudessa leviävää virheellistä tietoa ja nostaa tietoon pohjautuvat näkökulmat keskustelun ytimeen.