Petteri Tikkanen

Black Peiderin TOSI on tätä päivää! Petteri Tikkasen alter egon uusi teos on irtonaista revittelyä satufantasian ja todellisuuden rajamaastossa. Eriskummalliset edesottamukset supersankaripainijan elämästä muodostavat vastustamattoman kavalkadin, joka hakee vertaistaan suomalaisen sarjakuvan historiassa. TOSI ammentaa suoraan mielikuvituksen ja alitajunnan syvästä päädystä. Peiderin maailmassa kaikki on yhtä aikaa totta ja sepitettä. Välillä havainnoidaan arkea suurennuslasin kanssa, ja kohta maalataan lavealla pensselillä matkaa pyhälle vuorelle itseään etsimään. Peider tekee viiltäviä havaintoja mediavirran kyllästämästä ajastamme ja venyttää ideoitaan niin pitkälle, että aivoihin sattuu. Miten käy kun sarjakuvan päähenkilö haastaa piirtäjänsä kaksintaisteluun? Kuinka paljon kirjoja mahtuu täyteen kirjahyllyyn? Mitä hyötyä on muovisista paljeteista 100 000 vuoden kuluttua aavikoituneella maapallolla? Eskapismia, läkkimetallia, trikoita ja rakkautta! Niistä on TOSI tehty. Black Peider ei pyytele anteeksi vaan ratsastaa kohti auringonlaskua vaikkakuunselässä.

Suomalaisen sarjakuvan satavuotisjuhlien aikaan vuonna 2011 Ville Hänninen ja Harri Römpötti loivat katsauksen tärkeimpiin kotimaisiin taiteilijoihin haastattelukirjassaan Päin näköä. Kymmenen vuotta myöhemmin Römpötti nostaa Taas päin näköä -kirjassa esiin tusinan seuraavan sukupolven taiteilijoita. Mukana ovat JP Ahonen, Juliana Hyrri, Leo Kuikka, Kaisa Leka, Reetta Niemensivu, Emmi Nieminen, Jenna Oldén, Ville Pirinen, Heikki Rönkkö, Tiitu Takalo, Petteri Tikkanen ja Emmi Valve. Haastattelujen ohella kaikki ovat tehneet kirjaan uuden sarjakuvan ja kertovat sen synnystä. Harri Römpötti on työskennellyt vapaana toimittajana ja kriitikkona vuodesta 1989. Sarjakuva on aina kuulunut hänen erikoisaloihinsa. Vuonna 2001 Suomen sarjakuvaseura nimitti Römpötin sarjakuvaneuvokseksi ansioistaan kriitikkona.

Vuoden sarjakuva sisältää kaksitoista kuukautta ja tusinan omaperäisiä sarjakuvantekijöitä, jotka piirsivät vuoden 2017 kaikki 365 päivää yhtä moneksi sarjakuvasivuksi. Teos on jatkoa Sarjakuvapäivät-kirjalle, jonka Suuri Kurpitsa julkaisi 2001. Tuolloin omaelämäkerralliset sarjakuvat eivät vielä nauttineet suurta suosiota, mutta nyttemmin ne ovat vallanneet sarjakuvablogit. Arkisista päiväkirjamerkinnöistä syntyy hienoja sarjakuvia. Lukija pääsee kurkistamaan sarjakuvapiirtäjien elämään, samaistumaan ja jakamaan nolojakin tilanteita. Osaavat tekijät tiivistävät päivän dramaattisimman tai hervottomimman sattumuksen yhteen sivuun. Tarinoiden aiheita ovat mm. lasten kasvaminen, oudot asiakkaat, kammottavat krapulat, Kelan byrokratia, animaatioelokuville vollottaminen ja sinkkuna olemisen ristiriitaisuus. Mukana ovat seuraavat taiteilijat: Petteri Tikkanen, Kaltsu Kallio, Solja Järvenpää, Maria Björklund, Kari Sihvonen, Ville Pynnönen, Tommi Hämäläinen, Jupu Kallio, Jukka Tilus, Ina Majaniemi, Tea Tauriainen ja Jarno Latva-Nikkola.

Eeron elämä uudella paikkakunnalla ei etene niin kivuttomasti kuin olisi odottanut. Napanuora kotikaupunkiin on edelleen vahva ja saa nuoren miehen sahaamaan edestakaisin etappien välillä. Uudet kämppäkaverit rasittavat ja isän kierre syvenee. Onko etäsuhteessa mitään järkeä? Petteri Tikkasen Eero-sarja jatkuu. Kuudes osa valottaa Eeron askeleita kohti itsenäisyyttä.

Reija Sannin toimittama Finnish Comics Annual 2012 mittaa yksilön ja yhteisöllisyyden, paikallisuuden ja yleisinhimillisyyden rajoja. Pohjoinen arkipäivä saa sen sarjoissa fantastisia tulkintoja. Finnish Comics Annual 2012:n tekijät: Terhi Ekebom, Grönroos & Rantio, Matti Hagelberg, Pauli Kallio, Tarmo Koivisto, Mika Lietzen, Petteri Tikkanen, Tiitu Takalo, Katja Tukiainen ja Riitta Uusitalo. Finnish Comics Annual -antologiasarja aloitettiin vuonna 2011. Vuotuisen julkaisun tarkoituksena on esitellä kiinnostavaa suomalaista sarjakuvaa, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Black Peiderin uusi kirja on KOVA! Nimestään huolimatta se on piirretty pehmeälle vessapaperille. Koronakeväänä 2020 kansalaisille tuli hätä, että vessapaperi loppuu kesken eristyksen. Myös Black Peider hamstrasi muutaman rullan. Pyyhkimisen sijaan hän piirsi niihin päiväkirjaa. Kahden vuoden aikana täyteen tuli viisi rullaa. Peider kuvasi arkea rajoitusten keskellä, mediaa ja omia tunnelmiaan. Ahdistava ajanjakso näyttäytyy sarjakuvapäiväkirjan arkeilla perin huvittana, jopa tragikoomisena. WC-paperille piirtäminen oli hankalaa ja välillä, tilkitessään reikiä korjauslakalla umpeen, sarjakuvataiteilija tunsi itsensä ennemmin muurariksi kuin piirtäjäksi. Erikoinen projekti kiinnosti myös medioita, ja mm. Yle uutiset teki jutun vessapaperille piirtävästä supersankaripainijasta. Nyt nämä viisi täyteen piirrettyä rullaa on koottu sarjakuvakirjaksi. KOVA on samalla Black Peiderin juhlakirja. Petteri Tikkasen (s. 1975) alter ego Black Peider esiintyi yleisölle ensimmäistä kertaa Kemin sarjakuvafestivaaleilla 25 vuotta sitten.

Rakkauden vuoksi kertoo Eeron matkan lapsuudesta armeijaikään. Paras ystävä Kanerva kehittyy nopeammin, ja tämä tuottaa Eerolle päänvaivaa. Miehen mallia tarjoavat sotatraumoista kärsivä ukki sekä hiljakseen pahenevan päihdeongelman kanssa kamppaileva isä. Pojan täytyy oppia selviämään, mutta elämä ei ole krapula, muistuttaa äiti. Petteri Tikkanen kuvaa nuoren pojan seksuaalista heräämistä ja itsensä etsimistä herkällä vaistolla ja varmalla viivalla. Tikkasen visuaalinen ilmaisuvoima on huima ja vähäisen dialogin merkitys korostuu. Eeron tarina on sarjakuvakerronnan juhlaa, nautinto lukijalle! Rakkauden vuoksi -kirjan ensimmäinen luku on palkittu Sarjakuva-Finlandialla vuonna 2009.

Black Peiderin TEE-kirja on vihdoin täällä! Käänteisen TEE-SE-ITSE -trilogian viimeisin osa valottaa jälleen kerran siivun supersankaripainijan elämästä ja otteluista. Peider on siitä harvinainen taistelija, että suurimmat kamppailut hän käy itseään ja rappeutuvaa kehoaan vastaan. Sankarin tragikoomiset purkaukset saattavat kirvoittaa mukavan hymähdyksen ja hetken perästä vetää maton alta yllättävillä assosiaatioilla. Tekijä kertoo albumin syntyneen ensin hankalan kautta. Albumin teema on TEE (kehotus). Oliko tämä vain sattumaa, mutta kehotus ei kovin hyvin toiminut. Materiaalia syntyi hitaasti ja epävarmasti. Yhtäkkiä, kesken albumin tekoprosessin, Black Peider -sarjakuvan tekijä Petteri Tikkanen palkittiin Suomen sarjakuvaseura ry:n Puupäähattu-palkinnolla urasta sarjakuvan parissa. Hatun innoittamana syntyi puupäävaikutteinen Black Peider -strippisarja, jossa revitään hatusta yksi jos toinenkin visuaalinen vitsi. Tuntuu kuin tekijä olisi rentoutunut tekemisensä äärellä ja antanut virran viedä. Ei mennyt montaa viikkoa hatun saamisesta kun korona alkoi kurittaa. Taudin uhka näkyy ja kuuluu sarjassa monin tavoin. Selkein viesti on kuitenkin huumorin kautta selviytyminen raskaasta ajasta. Peider selättää ikävän teeman ja tekee siitä viihdettä. Kirja sisältää myös Maskisuositus- ja Vahva maskisuositus -sarjat, joissa supersankarimme ylittää ajan ja paikan rajat ja ryhtyy tosissaan pelastamaan maailmaa kulkutaudilta yksiruutuisissa pilakuvissa. Maallikkosaarnaajan tavoin hän julistaa maskien ja käsidesin tarpeellisuutta ja seikkailee populaarikulttuurin viidakossa kuin härkä posliinikaupassa. Hyppää mukaan Peiderin vallattomaan seikkailuun. Muista turvaväli!

Mikä on miehellä mielessä? Black Peider - SE valottaa ikiaikaista kysymystä omalta kantiltaan. SE on sikermä sarjakuvia, joissa käsitellään miehen seksuaalisuutta ja sen moninaisuutta supersankaripainijan näkökulmasta. Kirja sisältää tuumailua painonhallinnasta, fysiikan rajallisuudesta, sankarimyyteistä, valtasuhteista, maastohiihdosta ja muusikon helvetistä. Sarjakuvia sävyttävät Petteri Tikkasen lempeän humoristiset piirrokset ja kerronnan positiivinen pohjavire. Harvemmin supersankarisarjakuvissa on käsitelty miehen elämää näin intiimisti ja vielä harvemmin vasektomiaa on paketoitu niin viihdyttävään muotoon kuin tässä kirjassa. Mukana on myös alun perin Rumba.fi -sivustolla julkaistu (viraalisti myyttisiin mittoihin yltänyt) livearvio The Hellacopters -yhtyeen keikalta. SE on todellinen lahja kaikille, joille supersankarikuvien puhdasotsainen herooinen eetos ei riitä. Älkää antako trikoiden hämätä, SE on puhdasta runoutta käärittynä sarjakuvaformaattiin.

Kanerva löytää tien poskesta murheen murtaman Eeron. Hänen mielestään kaikki leikit on leikitty ja pelit pelattu. Kuinka väärässä hän onkaan! Kioskin jätkän larppiporukka näyttää kaveruksille uuden suunnan. Leikki saa uusia kierroksia ja Eerolla alkaa keulia. Kohtalon noppa sekoittaa pakkaa. Mistä Kanervan ja Eeron eeppinen pukudraama on tehty? Läviköstä kypärä ja superlonista miekka! Ei turhan vakavaa, vaan sopivan hauskaa ja vähän ylikin. Petteri Tikkasen paluuta Kanerva-sarjan pariin on odotettu! Nyt se palkitaan ruhtinaallisesti.

Mennäkö inttiin vai eikö mennä? Eeron lähitulevaisuudessa siintää uusi kuvio – asepalvelus. Suvun miehet ovat innoissaan, mutta kysyykö kukaan Eeron fiiliksiä? Tyttöasiat polttelevat mielessä, heitäkin liikkuu armeijan harmaissa. Tuleeko Eerosta miesten mies, sivarihomo vai jotain muuta? Armeija on seitsemäs Eerosta ja Kanervasta kertova albumi ja jatkaa Petteri Tikkasen suurtyötä, ystävyksistä kertovaa sarjakuvasarjaa. Eeron kasvutarina on ollut keskiössä teoksissa Eero (2009) Mopo (2011) ja Autoerotiikkaa (2013). Albumeista on tekeillä saksankielinen kokoomateos.

URA on elämää suurempi CV. Alun perin sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen alter egoksi syntynyt "ex-vapaapainija" sukeltaa sarjakuvahahmoksi ja sieltä takaisin kitaran varteen. Mikä ajaa miestä pukeutumaan trikoisiin... rikkinäisiin sellaisiin? Voima, vapaus, pelko vai itsensä alittaminen? Juontohommat burleskifestivaaleilla, elävän mallin haastava osa, suomalaisen vapaapainin ensimmäinen aalto, bändit Hämärä no 5 ja Vectors - siinä pari esimerkkiä kuvioista, joissa Black Peider on marinoitu. Tiukasti marginaalissa myllertävä Black Peider raivostuttaa ja ihastuttaa asennetta, intohimoa ja akustista kurmootusta uhkuvalla musiikillaan. Kirjassa on maalauksia, piirroksia, julisteita, blogisarjakuvia, fanitaidetta ja muita visuaalisia tallenteita Black Peiderin sykkivän URAn varrelta. Black Peiderista kertovat sarjakuvat ovat samalla tavalla kömpelöitä ja suttuisia kuin hänen esittämänsä musiikki - mutta luuytimeen asti inhimillisiä. Lue sarjakuvallinen selonteko aikamme mystisestä tulkista!

Eero on teini-iän kynnyksellä. Alkkareissa alkaa pullistella ja mopoakin tekisi mieli. Isän taivuttelu mopon ostoon käy kivuttomammin kuin ensimmäinen runkku. Kanerva ja muut kaverit ramppaavat nuokkarilla ja Eero jää yhä enemmän ulkopuolelle kaikesta kivasta. Ukin töissä ei maistu enää s

Herkkä lapsuuden kuvaaja jatkaa kiitettyä sarjaa. Kanervaa harmittaa kun Eero lähtee mökille Milla-serkun kanssa eikä Kanervaa ole kutsuttu mukaan. Mökki on järven toisella puolella, niin lähellä että Kanerva näkee sinne kaukoputkella mutta niin kaukana että matka tuntuu ylivoimaisen pitkältä. Kanerva päättää kuitenkin ylittää kimmeltävän järvenselän uimarenkaalla. Mukaan tuppautuu yksi kirottu lokki! Kanerva ja kirottu lokki on Petteri Tikkasen (s.1975) kolmas oma sarjakuva-albumi ja ensimmäinen, jossa on hän piirtää yhdellä lisävärillä. Tarinasta kumpuavat kalevalaiset kaiut haukineen ja ikuisine vesineen. Petteri Tikkanen (s. 1975) valmistui Taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta keväällä 2006. Sarjakuvia ja kuvituksia hän on tehnyt ammatikseen vuodesta 1996. Tikkanen on palkittu töistään useaan otteeseen. Aiemmin julkaistut albumit: Kanerva – Lapsellisia kertomuksia ja Kanerva ja yks juttu, joka on ehdolla sarjakuva-Finlandian saajaksi. "Vaikea aihe ilman synkistelyä. Loppuun asti viimeistelty kokonaisuus. Jo yhdessä kuvassa monta tarinaa." – NYT-liite albumista Kanerva ja yks juttu "Kanerva ja yks juttu on kooltaan pieni, mutta sisällöltään suuri albumi. Se yhdistää kauniilla tavalla lapsuuden herkkyyden elämän koko kiertoon. Tarinan tunnelma on yhtenäisen sadunomainen se tavoittaa jotain todella aitoa." – Helsingin Sanomat albumista Kanerva ja yks juttu "Graafisesti ja teknisesti komeaa jälkeä." - Länsi-Savo albumista Kanerva – Lapsellisia kertomuksia "Kesäistä lämpöä, herkkää hahmokuvausta ja maagista arkea. Mitäpä muuta sitä voisi uudelta klassikolta toivoa." Toni Jerrman, Tähtivaeltaja "Kanerva ja kirottu lokki on kuin pieni, graafinen runoteos. Tikkasella on ainutlaatuinen kyky sukeltaa lasten maailmaan, katsella sen monimuotoisuutta lapsen silmin." Ari Tiippana, Länsi-Savo "Tikkanen luo jokaiseen kuvaansa ainutlaatuisen läsnäolon tunnelman. Hän on täysin sinut luomansa maailman kanssa." Vesa Kärki, Kaleva

PIKKUTYTÖN HERKKÄ SIELUNPEILI Albumissa seikkailevat parhaat ystävät Kanerva ja Eero. Kanervan mummi on kuolemaisillaan, ja lapset päättävät tehdä hänen viimeisistä päivistään ikimuistettavia. He havainnoivat maailmaa omin silmin ja aikuisten antamiin selityksiin pohjautuen. Mutta eivät he sentään ihan kaikkea usko. Albumin teemana on kuoleman kohtaaminen, mutta Tikkanen käsittelee vakavaa aihetta lämpimästi. Hän sai Masters of Arts 2006 -tapahtuman parhaan graafikon palkinnon. NYT-liite totesi perusteluissaan: "Vaikea aihe ilman synkistelyä. Loppuun asti viimeistelty kokonaisuus. Jo yhdessä kuvassa monta tarinaa." Petteri Tikkanen (s. 1975) valmistui Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 2000. Hän on opiskellut myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Sarjakuvia ja kuvituksia hän on tehnyt ammatikseen vuodesta 1996. Tikkanen on voittanut Kemin valtakunnallisen sarjakuvakilpailun pääpalkinnon kahtena vuonna peräkkäin, 1997 ja 1998. Like on aiemmin julkaissut hänen strippisarjakuvansa Kanerva – lapsellisia kertomuksia . "Tikkanen on piirtäjänä tekninen virtuoosi. Hän rakentaa hämmästyttävän hienosti sarjakuvasivun lasten ajatusmaailmaan ja tuo sen lähelle aikuista lukijaa. Siveltimen käyttö ja tyhjän tilan täyttäminen hakee vertaistaan. Mutta hienointa albumissa on se, miten tekijä on saanut tuotua lapsen ajatusmaailman esiin." – Kvaak.fi (Kanerva – lapsellisia kertomuksia) "Erittäin lämmintä ja inhimillistä tarinankerrontaa." – Juhani Reku, Maaseudun Tulevaisuus "Kanervan silmien läpi läheisen kuolemakin näyttää jotenkin lohdulliselta. Suosittelen hetkeä tämän kuvitteellisen pikkutytön pään sisällä ainakin kaikille katkeroituneille kyynikoille, rationaalisille pessimisteille ja elämään väsyneille synkisteilijöille. Muidenkin hyvien tarinoiden ja kauniiden kuvien ystävien kannattaa vaivautua." - Ville Pirinen, Etelä-Saimaa Kanerva ja yks juttu on sarjakuva, jota voi kernaasti suositella luettavaksi. Albumi on nopeasti luettu mutta sen herättämät ajatukset ja tunnelmat säilyvät mielessä pitkään." Outi Mentula, Etelä-Suomen Sanomat " Kanerva ja yks juttu on kooltaa pieni, mutta sisällöltään suuri albumi. Se yhdistää kauniilla tavalla lapsuuden herkkyyden elämän koko kiertoon. Tarinan tunnelma on yhtenäisen sadunomainen se tavoittaa jotain todella aitoa." - Heikki Jokinen, Helsingin Sanomat "Kanerva ja yks juttu on hurmaava tarina lapsesta aikuiselle. EI lapsiltakaan kielletty mutta ehdottomasti aikuisille sallittu, jopa suositeltava." - Sirpa Sutinen, Karjalainen "Pari ensimmäistä lukukertaa menikin piirrosjäljen ihailuksi, tarina jäi ensin koskettavuudestaan huolimatta taka-alalle. Hyvän sarjakuvan tuntee siitä, että se kestää lukukertoja ja aikaa. Epäilemättä tämä on sellainen. -- Tässä meillä on käsillä vuoden 2007 paras kotimainen albumi" – Kvaak.fi

Kemin sarjakuvapäivillä palkittu Kanerva on luonnonläheisiä ja aurinkoisia tarinoita lapsuudesta, jossa pimeänpelkoon liittyy muutakin kuin pimeä. ”Maailma esittäytyy edessämme hyvin erilaisena, kun olemme lapsia. Maailma on tuore. Kaikki nähty ja koettu on avautumista johonkin isompaan. Tuo itsenäisen elämän kynnykselle astumisen esivaihe onkin mielestäni kaikkein kiehtovin. Lapsi tarkkailee herkeämättä kaikkea ympärillään olevaa. Hän poimii ympäriltään vaikutteita ja saattaa epähuomiossa poimia myös jotakin epämääräistä ja kyseenalaista, joka ei kenties vielä kuuluisi lasten maailmaan, mutta silti suodattaa sen omien ajatustensa kautta. Minulle tuli pienenä tiedotusvälineiden ja aikuisten kautta sellainen kuva, että pommi putoaa vääjäämättä niskaamme ja Venäjälle ei kannata mennä kun sinne kumminkin kuolee. Tai jos sinne menee niin kannattaa viedä mukanaan digitaalikello. Siitä sai kuulemma hyvän hinnan markkinoilla. Tällaisista pienistä tiedonmuruista lapsi rakentaa omassa päässään kuvan ympäröivästä todellisuudesta. Tuohon maailmaan minä halusin raottaa oven Kanerva-sarjakuvan avulla.” (Petteri Tikkanen) Petteri Tikkanen ponkaisi sarjakuvaväen tietoisuuteen 1990-luvun puolivälissä. Opiskellessaan Lahden Muotoiluinstituutissa Tikkanen julkaisi Ville Pynnösen kanssa kaksi runsaasti huomiota kerännyttä omakustannetta, Pee niin kuin Pelko ja Kammo. Sittemmin Tikkasen ura lähti tasaisen nopeaan nousuun. Hän voitti Kemin sarjakuvakilpailun pääpalkinnon historialliset kaksi kertaa peräkkäin, vuosina 1997 ja 1998. Ensin pitkä tarina Outo äitipuoli oli raadin mieleen, sitten kolahti taitavasti lasten maailmaa kuvaava strippisarjakuva Kanerva. "Graafisesti ja teknisesti komeaa jälkeä." - Länsi-Savo

Sarjakuvataiteilijan luonnospäiväkirja kuukaudesta Mosambikissa. *** "Kävelemme kadulla ja seuraamme lyöttäytyy afrikkalainen poika. Keskustelemme hetken ja hän paljastuukin seuralaistemme tuttavaksi. Poika ottaa kädestäni kiinni ja jatkaa. Heillä oli tapana pitää kädestä kiinni jos juttua riitti. Oltiin vuosi sitten Mosambikissa kuukausi. Vedettiin taidekurssia Nampulan kaupungissa. Työstettiin yhdessä erilaisia tekstaustapoja, kuvitustyylejä ja kirjansitomista. Ajatus oli, jos sais jotain kimmoketta noista ja pystyis soveltamaan omiin juttuihinsa. Omien perinteiden löytymistä ja säilyttämistä jälkipolville. Siinä kaiken seikkailun ohessa tallensin niitä pieniä yksityiskohtia, jotka monesti jää kaiken alle. Kun sitten tulin Suomeen, päätin lyödä kaksi kärpästä samalla alpparilla. Yhdistin fraasit, joita selitin, kuviin mitä kaverit katsoi. Sellaista köyhän miehen multimediaa oli tarkoitus".