Pirjo Tiilikka

Tämä on kertomus perheeni paosta Karjalasta. Matka alkoi 30.marraskuuta 1939, samana päivänä, kun talvisota alkoi. Yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa , myös oma perheeni. Kahden evakkomatkan jälkeen he rakensivat parempaa tulevaisuutta Etelä-Pohjanmaalla, Isossakyrössä. Tulevaisuus luotiin kovalla työllä ja vahvalla tahdolla. Myös lasten oli kannettava kortensa kekoon; ”Ei Luoja laiskoja elätä ja ” Olet oman onnesi seppä” olivat toistuvia kehotuksia.1960-luvun työttömyys Suomessa sai siskokset Pirjon ja Raijan muuttamaan Tukholmaan, myös kolmas sisko, Lea, muutti myöhemmin samaan kaupunkiin. Kirja ” Vanhempieni muistolle-pala suomalaista sisua perintönä sukupolvelta toiselle” on lämmin ja koskettava kuvaus siitä, miten rakentaa uusi elämä, kun kaikki on lyöty raunioiksi. Kirjalla tahdon kiittää vanhempiani, jotka jättivät tärkeäksi perinnöksi neuvoja ja ahkeruuden ihanteen. Halusin myös koota perheeni tarinan kansien väliin kannustukseksi ja muistoksi tuleville polville. Pirjo Tiilikka on sairaanhoitajakätilö ja sairaanhoidon opettaja( filosofian maisteri hoitopedagogiassa). Pirjo syntyi Närpiössä vanhempiensa toisella evakkomatkalla pois Karjalasta keväällä 1947. Lopulta evakkomatka johti Isoonkyröön, jossa uudelleenrakentaminen, maanviljely ja karjanhoito täyttivät arkipäivän. Suomessa oli 1960-luvulla syvä lama ja sen aiheuttama suuri työttömyys. Tuhannet suomalaiset muuttivat tuolloin työn perässä Ruotsiin. Pirjo oli yksi heistä. Pirjon alussa väliaikaiseksi ajateltu elämä Tukholmassa on jatkunut jo 53 vuotta. Tämä kirja kertoo myös Pirjon omalta osalta siitä, mitä suomalaisella sisulla voi saada aikaiseksi.

Denna bok är en sann berättelse om en familjs resa i tiden. Resan började den 30 november 1939, samma dag som vinterkriget inleddes i Finland. Över 400 000 karelare drevs på flykt , däribland Pirjo Tiilikka och hennes familj. Efter, att ha lämnat sina hem till ett ovisst öde kämpade de tappert för en bättre framtid i Österbotten. Under -60-talets lågkonjunktur ledde vägen till Sverige för Pirjo och hennes två systrar Raija och Lea. Det var bara med hårt arbete och stark vilja som de kunde gå vidare i livet. Det gällde alla, även barnen. Man fick inte lata sig; varje arbete skulle man behärska själv. Det finska ordspråket ” ei Luoja laiskoja elätä” upprepades ständigt- ”Gud livnär inte de lata” eller ”Du är din egen lyckas smed”. Vad annat kan föräldrarna erbjuda sina barn, när de själva har förlorat sitt hem och det mesta de ägde? Den självbiografiska Till minne av mina föräldrar är en varm och detaljerad skildring av ett liv som slagits i spillror och nytt liv som tagit sin början, tillägnad föräldrarna som lämnade ett viktigt budskap efter sig- ett arv av visdom och hårt arbete. Till sina barn och barnbarn vill författaren Pirjo Tiilikka lämna minnen av sina rötter och föräldrar. Stort tack till föräldrarna, den äldre generationen och hela det karelska folket! Pirjo Tiilikka är sjuksköterska-barnmorska och sjukvårdslärare ( med filosofie masterexamen i sjukvårdspedagogik). Pirjo föddes i Närpes under föräldrarnas andra flykt från Karelen, våren 1947. Resan ledde slutligen till Storkyrö, där nybyggandet, jordbruket och djurskötseln fyllde vardagen. Under sextiotalet drabbades Finland av en djup ekonomisk kris med stor arbetslöshet som följd. Tusentals finländare flyttade till Sverige i jakt efter jobb. Pirjo var en av dem. Livet i Stockholm, som till en början var tänkt som en mellanlandning, har fortsatt i 53 år. Den här boken är Pirjos berättelse om vad man kan åstadkomma med den finska sisun

Kirja käsittelee aikaa ennen ja jälkeen talvi- ja jatkosotaa vuosina 1939-1944. Ennen talvisodan alkua asuivat kirjailijan vanhemmat Karjalassa, joka jatkosodan jälkeen joutui lopullisesti Neuvostoliitolle. Kirjailijan vanhemmat kuten kaikki karjalaiset pakotettiin jättämään kotinsa ja maatilansa, jotka venäläiset tuhosivat ja polttivat. Heistä tuli pakolaisia omassa maassaan. He työskentelivät uutterasti rakentaessaan uutta kotiaan Etelä-Pohjanmaalle, jonne he muuttivat sotien jälkeen. Kirja käsittelee myös kuinka kaikki vaikutti niihin nuoriin, jotka syntyivät juuri ennen sotia tai niiden jälkeen.