Pirjo Vänni

Pirjo Vänni ja Helena Honka-Hallila ovat jatkaneet vanhojen raumalaisten pitsien tutkimista. Kohteena ovat Suomen Talousseuran yhdeksän pitsin kokoelma vuosilta 1807 ja 1812. Nyt julkaistaan kahden kukkapitsin mallit. Toinen kohde ovat vanhat mynsterit, joita on säilynyt museoiden ja yksityisten kokoelmissa. Niiden pohjalta on kirjassa kolme leveää reunapitsiä, joita on käytetty tykkimyssyjen pitsitykeissä, mutta jotka soveltuvat myös muuhun käyttöön. Kaksi koristeellista välipitsiä, jotka ovat Kolberskalai reunapitsin muunnelmia. Mukana on leveitä ja kapeampia tyllipitsejä sekä yksi silkkipitsi eli blondri. Piirrettyjen ohjeiden mukaan voi nyplätä vanhan mynsterin mukaan tai sitten käyttää Pirjon suoristamaa vaihtoehtoa.

Rauman pormestari Grönholm kokosi vuosina 1836-37 Raumalta laajan pitsinäytekokoelman. Tavoitteena oli markkinoida raumanpitsejä Pietariin. Kokoelma ostettiin vuonna 1917 Suomen Kansallismuseoon. Tässä kokoelmassa on 129 pitsiä, ja mukana on vanhoja ja hienoja pitsejä, jotka ovat jääneet unohduksiin. Grönholmin kokoelma osoittaa hyvin, miten erilaisia pitsejä Raumalla nyplättiin. Mukana on joitain kapeita reuna- ja välipitsejä. Suurimman ryhmän muodostavat 62 tyllipitsiä. Rauman pitsejä käytettiin Suomessa laajalti nk. tykkimyssyjen pitsinä. Tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila ja nypläyksenopettaja Pirjo Vänni ovat tutkineet Grönholmin kokoelman pitsit. Vanhoista pitseistä on piirretty kansainvälisiä värikoodeja käyttäen mallit nykynyplääjien käyttöön, ja useimpiin pitseihin on suunniteltu myös kulmat. Koska Grönholmin kokoelmassa kaikista pitsistä ei ole täyttä mallikertaa ovat tekijät tutkineet eri museoissa vanhoja raumanpitsejä. Kirja tarjoaa laajan aineiston sekä vanhoista pitseistä kiinnostuneille että erityisesti nypläyksenharrastajille. FL Helena Honka-Hallila on turkulainen tekstiilitutkija, kansatieteilijä ja tietokirjailija. Pirjo Vänni on opettanut pitsinnypläystä yli 20 vuotta. Hän on myös kirjoittanut osana työryhmää useita pitsejä käsitteleviä kirjoja.