Tämä kirja on tarkoitettu vertaistueksi ja toivoksi heille, jotka ovat menettäneet rakkaan puolisonsa yhtäkkiä, varoittamatta. Kirjoittaja puhuu avoimesti omakohtaisesta kokemuksestaan, surutyöstä ensimmäisenä vuotena. Se on varmasti samankaltainen, on sitten kyseessä sairaus, ruumiillinen tai henkinen tapaturma. Yhteinen tekijä on alkushokki. Ensimmäinen vuosi on kirjoittajan mukaan vaikein. Siitä alkaa toivo ja toipuminen, varovainen näkymä tulevaisuuteenkin!''Menetin rakkaan puolisoni yhtäkkiä sydänkohtaukseen. Hän oli 42-vuotias. Sain tämän kirjan käsikirjoituksen luettavakseni. Tällainen vertaistuki oli uskomattoman lohduttava ja toivoa antava. Kiitos, Pirkko, korvaamattomasta avustasi!'' Kaisa Alare, luokanopettaja, 41v