Vain kolme ihmistä voi kytkeä Moskovassa sattuneen kuolemantapauksen pientä siperialaista kaupunkia neljätoista vuotta sitten terrorisoineeseen sarjamurhaajaan. Ja yksi heistä on jo kuollut. Lena Poljanskajalla on kädet täynnä töitä. Hänellä on kaksivuotias tytär, hän toimittaa aikakauslehteä ja hänen miehensä tekee uraa turvallisuuspalvelun upseerina. Lenalla ei olisi aikaa toimia amatöörietsivänä, mutta kun hyvän ystävän epäilyttävä kuolema leimataan itsemurhaksi, hän päättää todistaa, ettei tämä voinut riistää henkeään. Mitä syvemmälle Lena pääsee tutkimuksissaan, sitä varmemmin kaikki viittaa murhaan - mutta myös jo neuvostoaikana alkaneiden kylmäveristen, selvittämättömien murhien sarjaan. Kun toinenkin tuttava joutuu uhriksi, Lena tajuaa että hän ja hänen perheensä voivat olla seuraavat uhrit. Saattaako totuuden selvittäminen ja murhaajan paljastaminen Lenan perheineen entistä suurempaan vaaraan? Polina Dashkova (oik. Tatjana Polyatshenko) on syntynyt Moskovassa 14.6.1960. Hän opiskeli Gorkin kirjallisuusinstituutissa ja on työskennellyt ennen kirjailijauraansa toimittajana ja kääntäjänä. Hänen ensimmäinen romaaninsa julkaistiin 1996. Hänen kertomuksensa sijoittuvat nopeasti muuttuvan, eksoottisen ja kaoottisen nyky-Venäjän pyörteisiin. Dashkovan teoksia on myyty yli 50 miljoona ja niitä on käännetty saksaksi, kiinaksi, hollanniksi, ranskaksi, puolaksi, espanjaksi ja englanniksi. Varsinkin Saksassa hän on ollut suosittu ja hänelle myönnettiin 2006 Radio Bremenin rikoskirjallisuuspalkinto ”Krimipreis”. Saksalainen lehdistö on kutsunut Dashkovaa ”Venäjän rikoskuningattareksi”. Hänen kirjansa ovat vetäväjuonisia mutta silti faktoissa pysytteleviä ja psykologisesti uskottavia. Daskhovan kirjojen sankarit eivät ole poliiseja eivätkä etsiviä eikä heillä ole mitään erityistaitoja. He hakevat ennen muuta moraalista ja totuuden voittoa rikollisuuden ja valheen kyllästämässä yhteiskunnassa. Hänen sankarinsa ovat usein tavallisia naisia, jotka joutuvat kamppailemaan olosuhteita vastaan miesten hallitsemassa yhteiskunnassa. Kuole, rakkaani -romaanin Lena on tyypillinen Daskhovan hahmo. Hän on vähän yli kolmikymppinen journalisti - Dashkovan alter ego -, ja koko ajan ylityöllistetty niin, että jokainen minuutti vuorokaudesta on varattu. Hänellä on kaksivuotias tytär ja hänen pitää viedä töitä kotiin ja työskennellä illat ja yöt, jotta pitäisi deadlinet eikä menettäisi työtään. Daskhovan romaaneja voisi kutsua myös sosiologisiksi, Ne kuvaavat nyky-Venäjän loistoa ja kurjuutta. Kirjailija vie lukijan luksuskasinoille, pummien kansoittamiin kellareihin, kulttuurilehtien toimituksiin (joiden pitää kirjoittaa sarjamurhaajista pitääkseen tilaajaluvut korkeina), tai teatteriin joka pysyy pystyssä mafian rahoilla. Hänen hahmonsa ovat gangstereita ja kirjailijoita, malleja, köyhiä äitejä, ballerinoja ja poliitikkoja. Dashkova ei kuitenkaan pyöritä koko ajan samaa myllyä, vaan hänen tuotannossaan on hyvinkin eri tyyppisiä rikosromaaneja. On klassisia ”kuka sen teki”-tarinoita, jossa rikos selviää vasta lopussa. Mutta on myös teoksia, jotka eivät niinkään keskity rikoksen selvittelyyn vaan enemmänkin sosiaalisen ympäristön ja henkilösuhteiden kuvaukseen. Dashkova kirjoittaa kohtauksia, jotka saavat lukijan yhtä aikaa itkemään ja nauramaan. Hänen proosansa on taidokasta ja hänen dialoginsa kulkee henkilöiden iholla. Kuole, rakkaani! on Dashkovan ensimmäinen suomennettu teos. Sen on suomentanut Matti Ylipiessa.
