Viimeinen pyyntimatka on kertomus ulkosaaristosta 1900-luvun alussa. Kertomukseen sisältyy vanhoja saaristossa kerrottuja tarinoita. Vanha kalastaja Anton käy viikon pituisella pyyntimatkallaan läpi elämänsä vaiheita merimiehenä ja kalastajana sekä onnistuu saamaan elämänsä saaliin. Yhteisönsä naureksima vanha Anton, jolla oli tiedossaan uponneen laivan hylky, lähtee veneellään kohti kaukaista saaripaikkaa. Siellä hän saisi viettää yksinäisiä päiviään rauhassa kalastaen ja metsästäen. Sosiaalisessa arvoasteikossa tapahtuu nousu, kun Anton saa saaliikseen hylkeen, josta riittää särvintä leivän päälle kokonaiselle kalastajajoukolle. Keuhkotaudin runtelema vanha mies palaa kotiinsa viimeiseltä pyyntimatkaltaan ja uneksii kuolleesta vaimostaan Lotasta. Kertomuksessa olleen hylyn esikuvana on joulukuussa vuonna 1809 Riikasta New Yorkiin lähteneen mutta myrskyn takia Suomen ulkosaaristossa uponnen parkkilaiva Nordstiernanin hylky. Tästä haaksirikosta kerrotaan kirjan lopussa.