Jatkosodan alkaessa Suomi keskitti pääpanoksensa Laatokan Karjalaan. Savolaisten ”Kalpadivisioona” aurasi tietä läpi vihollisen linnoittamassa ja miinoittamassa, vaikeakulkuisessa mäkimaastossa. Hyökkäyksen kärkeen ja lähitiedusteluun heitettiin Kiuruvedellä koottu Sissipataljoona 2. Sissipataljoonan miehet kuvasivat tilannettaan ”Yöt vakoillaan ja leikitään piilosilla vihulaisen kanssa ja päivällä huudetaan apuun hyökkäysyksiköiden kärkeen, meillä on pojat kova kohtalo”. Useita vuorokausia lepäämättä, vakaasti, hurjasti ja väsymättä metsätyömiehet, maatalojen pojat ja sekatyömiehet tekivät sotatyössä ammattimaisesti tehtävänsä. Tavoite oli vapauttaa talvisodassa menetetytalueet. Rajulla keskitetyllä joukkojen iskulla Laatokan Karjalaan ja Sortavalaan raivattiin tietä myöhemmin avattavalle Viipurin ja Karjalan kannaksen hyökkäykselle. Kirjoittaja kaivaa esiin ”Kiuruveen” sissien unohduksiin jäänen tarinan neljännessä sotakirjassaan. Alueella nuoruutensa asunut ja paljon taistelijoiden tarinoita kuunnellut tulkitsija tuo unohdetut urheat miehet lukijansa eteen värikkäästi.
