Reijo Pajamo

Erik August Hagfors (1827-1913) toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-93. Tässä työssä hänestä kasvoi merkittävä uudisraivaaja suomenkielisen kuorolaulun alalla. Seminaarissa saamansa kuorolauluharrastuksen innoittamina kansakoulunopettajat veivät kuoroharrastuksen eri puolille maatamme. Opettajien johtamat erilaiset kuorot tarjosivat ihmisille mahdollisuuden omien laulutaitojensa kehittämiseen. Näin kuorolaulusta tuli koko kansan harrastus. Hagfors loi perustan myös kansakoulunopettajien musiikkikoulutukselle. Jyväskylän seminaaria onkin sanottu maamme ensimmäiseksi musiikkiopistoksi.

Viipuri on läpi historiansa ollut kuuluisa musiikkielämästään. Itämeren kulttuurialueen kosmopoliittisena kaupunkina se on imenyt vaikutteita idästä ja lännestä ja omaksunut vauhdikkaasti aikansa merkittäviä kulttuurivirtauksia. Viipuri on kasvattanut monia merkittäviä taitelijoita ja muusikkosukupolvia. Sotien jälkeen Viipurin musiikkielämän vaikutus on levinnyt koko Suomen laajuudelle. Musiikin juhlaa Wiipuris on ensimmäinen kokonaisesitys Viipurin värikkäästä musiikkihistoriasta. Se vie lukijansa matkalle, jonka varrella nähdään muun muassa konserttisaleja, mittaamattoman arvokaita soitinkokoelmia, kiertäviä jodlaajia ja boheemeja taitelijasieluja. Kirja maalaa vaikuttavan kokonaiskuvan kaupungin musiikkielämän vaiheista ja esittelee merkittäviä musiikillisia vaikuttajia, taiteilijoita, kuoroja ja orkestereita.

Nykymuotoisen kuorolaulun juuret ovat Helsingissä ylioppilaiden kuorotoiminnassa, jonka säveltäjä Fredrik Pacius käynnisti 1800-luvulla. Kuorolaulu on aina ollut tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja merkittävä henkinen voimavara myös vaikeina aikoina. Laulun tenhoisa taika on ensimmäinen kokonaisesitys maamme kuorolaulun vaiheista ja kuorotoiminnan monipuolisuudesta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan legendaaristen kuoronjohtajien aikakausia, jotka kertovat kuorolaulun kehityksestä uskonpuhdistusajalta nykypäivään. Toinen osa esittelee kuorolauluharrastusta eri maakunnissa. Teos tutustuttaa lukijan kaikkiaan noin 200 suomalaiseen kuoroon ja esittelee samalla kuoroliittojen toimintaa.

Juhlan kunniaksi on ilmestynyt prof. Reijo Pajamon kirjoittama 125-vuotishistoriikki Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi. Kun Sibelius-Akatemian edeltäjä Helsingin Musiikkiopisto aloitti toimintansa, niin oppilaita oli 28. Nykyään Sibelius-Akatemiassa on 1700 opiskelijaa ja se on yksi Euroopan suurimmista musiikkiyliopistoista. Teos kattaa Sibelius-Akatemian historian koko sen toiminnan ajalta. Sibelius-Akatemiasta on kirjoitettu aikaisemmin kaksi historiikkia: ensimmäisen kirjoitti Arvi Karvonen Sibelius-Akatemian täyttäessa 75 vuotta ja toisen Fabian Dahlström 100-vuotisjuhliin. Sibelius-Akatemiasta tuli valtion korkeakoulu vuonna 1980. Muutosprosessia tarkastellaan historiikissa hallinnon ja opetuksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sitä keskustelua, minkä valtiollistaminen käynnisti Sibelius-Akatemiassa. Kirjoittaja on halunnut huomioida myös Akatemian vanhan historian ja nostaa esiin niitä piirteitä opetusperinteestä, jotka ovat edellisissä historiikeissa jääneet vähälle huomiolle. Kirjoittaja on halunnut tuoda esiin erityisesti arjen näkökulman, sen millaista oppilaitoksen toiminta on ollut käytännössä. Teos pohjautuu arkistomateriaaliin ja suureen määrään henkilöhaastatteluja.