Viikinkien jälkeläinen Niilo Hoiska perusti Hoiskan talon 1500-luvun alkupuolella Kurikan Nenättömän kylään. Yksi pojista perusti Nikkolan nimisen talon. Suku kesti Santavuoren taistelu, joka käytiin talojen pihamaan ja Santavuoren välissä 24.2.1597, jota sanotaan Santavuoden taisteluksi ja edellisenä päivänä oli taisteltu Paavolan pellolla. Nikkola nimisen talon isännyys siirtyi isältä pojalle useammassa sukupolvessa. Uudessa kirjassa: ”Oppaalta kotoosi ja Aatelisten askelissa” on kerrottu suvun alkujuurista, kun säätykierrossa olivat aatelisia ja pappeja ja omistivat Varsinais-, Satakunnan- ja Hämeessä kartanoita. Nikkolan talossa Esko Pietarinpoika Nikkola oli isäntä (1663-1699) ja toimi lautamiehenä yhteensä 27 vuotta, puoliso Briitta Matintytär o.s. Kylmäjyrä. Heidän poikansa Juho Eskonpoika perusti Opas nimisen talon vuonna 1686 Kurikan Jalasjärven välille vaimonsa Beata Matintytär o.s. Lammin kanssa joka oli kotoisin Jalasjärveltä, lapsia syntyi 15, mikä ei ollut tuohon aikaan tavatonta, mutta lapsikuolleisuus ja Isovihan ankaruus koetteli. Juho Opas jäi leskeksi ja hän uusi puoliso löytyi Kurikan pappilasta. Ikaalisista kotoisin ollut Kurikan kappalainen Matias Soraeus oli avioitunut Helena o.s. Forlundiuksen kanssa ja hän nuorempi sisko Liisa oleili Kurikassa sisarensa luona, koska heidän isä Pirkkalan kappalainen Lars Forlundius oli kuollut. Juho Opas oli lautamies ja Kurikan kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja muutoinkin aktiivinen pappilan tapahtumissa. Liisa Forlundius pääsi naimisiin ison ja rikkaan talon emännäksi ja Juho Opas pääsi namisiin säätykiertoa korkeampaan sukuun ja nyt jälkeläiset saavat olla ylpeitä saadessa tutustua esivanhempiin ja mielenkiintoisiin säätyihin. Liisan äidin isä oli rovasti Jaakko Raumannus joka oli pappisäädyn valtiopäivämies. Rovasti Jaakko Raumannus omisti suurtilan Pirkkalassa ja hänen vaimonsa Kirsti Yrjöntytär Speitz oli Liuttulan kartanon tytär, hänen isä Liuttulan omistaja Yrjö Speitz toimi voutina ja käräjätuomarina. Yrjön isä valtaneuvos Henrik Speitz oli Pohjois-Suomen alilaamanni. Varhaisimmat juuret löytyvät Varsinaissuomesta tuomari Olof Juhonpoika Tavast joka toimi piispa Hemmingin voutina Kuusiston Piispanlinnassa oli rälssimies jo vuonna 1386, ja hänkin hankki suuren maaomaisuuden ja arvostetun maineen. Hän oli kuningas Erik Pommerilaisen kruunajaisissa vuonna 1397. Hänen poikansa oli merkittävä piispa Maunu II Tavast. Tavastissa kolmannessa polvessa Valpuri Jonnentytär o.s. Tavast avioitui valtaneuvos, ritari, Henrik Klaunpoika Fleming kanssa, joka oli Arvasalon saaren Vanhakartanon (jälkeenpäin kartano nimellä Sundholm Uudessa kaupungissa) sekä Nousiaisten Nyynäisten omistaja. Liisa ja Juho Oppaan perheen lapsista kaksi tytärtä ja kolme poika avioituivat. Suvun juuret ovat levinneet laajalle Pohjanmaalla Kurikan lähialueen pitäjiin. Vanhin lapsista Marketta Opas (s.1698) avioitui Jalasjärvellä Matti Korkiakosken kanssa. - Seilo, Latva-Kakkuri, Rinta-Tassi ym. Sukua on levinnyt Parkanoon, Ikaalisiin, Alavudelle. Maria Opas (s.1699) avioitui Heikki Homin kanssa Kurikassa. - Keski-Nikkola, Ala-Nikkola, Keski-Jyrä, Annala, Kujanpää, suku levisi Kauhajoelle, Karijoelle. Juho Opas (s.1700) avioitui Marketta o.s. Plosila kanssa Kurikassa, asuivat kotitaloa. - Yli-Jokipii, Sandberg, Rajala, Oppman, Hjort, Petäys, Kiskola, Mäki-Nikkola, Sjögren, Skinnari, Jussila, Tuomisto, Rahikka, Latva-Koski, Hartvik/Mänty suku. Suku on levinnyt Ilmajoelle, Peräseinäjoelle, Jurvaan, Teuvalle. Julkisuudessa tunnettuja V. A. Koskenniemi ja Samuli Paulaharju toki myös moni muu tunnettu polveutuu. Jaakko Opas (s.1707) avioitui Aunen o.s. Plosila kanssa, ostivat Kaukolan ja olivat isäntinä. Lukkari Matti Opas (s.1710) avioitui Marketta Heikintytär Kohtala. Kurikan lukkari sukua ja perheen nimenä oli Kohtala. Sukua on levinnyt Parkanoon, Peräseinäjoelle.
