Reino Rasilainen

Vuosi 1954 oli suomalaisille toivon ja vaurastumisen aikaa. Kahvi vapautui vihdoin säännöstelystä ja pula-aika alkoi olla vain ikävä muisto. Ensimmäiset "lättähatut" tulivat kiskoliikenteeseen, ja Suomesta pääsi suoralla Aero Oy:n lennolla peräti Lontooseen asti. Maailmanpolitiikkaa hallitsi kylmä sota, mutta suomalaisia kiihdytti enemmän kirjasota, jonka nostatti Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ilmestyminen. Suomalainen muotoilu nousi maailmanmaineeseen ja myös niin hiihtäjät kuin yleisurheilijatkin menestyivät. Tämä kirja vie keskelle ikimuistoista vuotta, jolloin Alavieskassa nähtiin marsilaisia ja koko Suomi ihmetteli auringonpimennystä. Lenita Airisto nousi Suomen neidoksi, Olavi Virta lauloi Istanbulia ja Metro-tytöt Surujen kitaraa, ja elokuvateattereissa katsottiin Taikayötä, Hilman päiviä ja amerikkalaisten filmatisoimaa Sinuhea. Mansikaksi kermakakun päälle Suomi sai kaikkien aikojen makeimman maaotteluvoiton Ruotsista!

Vuosi 1944 oli täysin käänteentekevä Suomen historiassa. Vuoden alussa Suomi oli sodassa Neuvostoliiton kanssa ja Saksan aseveli, syksyllä jatkosota vihdoin päättyi, mutta Lapissa alkoi uusi sota saksalaisia vastaan. Politiikassa tapahtui niin ikään täyskäännös, kun kommunistit nousivat johtaviin asemiin. Normandian maihinnousun jälkeen Saksan tappio alkoi näyttää selvältä, mutta suursota jatkui yhä. Myös säännöstely jatkui, ja käytännössä kaikki oli kortilla. Harmaa arki haluttiin kuitenkin unohtaa elokuvissa: Herra ylhäisyys, Nainen on valttia ja Suomisen Olli rakastuu keräsivät jättiyleisön. Radiossa ja levylautasilla suosiossa olivat haikeat tangot, kuten Siks' oon mä suruinen ja Syyspihlajan alla. Tämä kirja tarjoaa tuokiokuvia dramaattisesta vuodesta 1944, jolloin evakot täyttivät tiet niin Karjalassa kuin Lapissa, valvontakomissio saapui Suomeen ja maa joutui taipumaan ankariin sotakorvauksiin. Mutta tärkeintä oli paluu rauhaan ja toive paremmista ajoista. Vaikka tanssikielto oli yhä voimassa, nurkkatanssit kukoistivat, uusia vaatteita tehtiin vaikka ikkunaverhoista ja jälleenrakennukseen ryhdyttiin rivakasti. Uskomaton vuosi!

Vuosi 1973 oli monessa suhteessa käänteentekevä. Vietnamin sota oli päättymässä, mutta samaan aikaan Lähi-idän selkkaukset kärjistyivät ja synnyttivät öljykriisin. Suomessakin säästettiin; julkisten tilojen lämpötiloja laskettiin ja katuvalaistust vähennettiin. Fredin tunnelmallisten laulujen ohella listakuninkuudesta taisteli Rauli "Badding" Somerjoki läpimurtohitillään "Fiilaten ja höyläten". Hectorin suosikkikappale oli "Lumi teki enkelin eteiseen", Kirka tunnelmoi "Varrella virran" ja Muska haikaili "Krokotiilirokin" perään. Tämä kirja vie aikamatkalle huikeaan vuoteen 1973, kun Marion Rung menestyi Euroviisuissa, näimme ensimmäistä kertaa Uuno Turhapuron valkokankaalla ja katsoimme televisiosta "Cannonia", "Naapurilähiötä", "Merilinjaa" ja tietysti "Vaahteramäen Eemeliä". Vuonna 1973 Suomeen syntyi siihen asti pienin ikäpolvi sataan vuoteen. Vähän mutta hyvää!

Vuonna 1953 edellisvuoden olympia- ja Armi-huuma pitivät edelleen mielialan korkealla, vaikka työttömyys oli noussut korkeaksi. Kansakoulujen alaluokilla oli ahdasta, kun suuret ikäluokat tulivat kouluikään. Pulakausi oli takana, ja jopa kahvia ja sokeria sai ostaa vapaasti. Moottoripyörät yleistyivät, ja "pärinäpojat" näkyivät niin isompien kuin pienempienkin paikkakuntien katukuvassa. Ensimmäiset LP-levyt tulivat Suomen markkinoille, ja elokuvamaailmaa sykähdyttivät ensimmäiset laajakangaselokuvat. Suomalainen elokuva jatkoi tukkilaisromantiikan ja kepeiden komedioiden linjalla. Tämä kirja tarjoaa tuokiokuvia ikimuistoisesta vuodesta 1953, jolloin parhaassa vedossaan ollut Olavi Virta hurmasi tangoillaan ja Marilyn Monroe teki läpimurtonsa Hollywoodissa. "Lättähattujen", "nilkkasukkatyttöjen" ja "dollarihymyjen" vuosi on jäänyt muistoihin suurten uutisten ja kansainvälistymisen vuotena, joka oli täynnä tulevaisuuden uskoa. Olipa se kaiken kaikkiaan mahtava vuosi.

Vuonna 1943 maailmansota alkoi kääntyä akselivaltojen tappioksi. Saksa oli häviämässä sodan, ja Suomen oli pyrittävä rauhaan. Pula oli lähes kaikesta: elintarvikkeista, vaatteista ja jalkineista, kahvista, haloista, saippuasta ja pesuaineista, polkupyörän kumeista, tupakasta... Ankean arjen vastapainoksi viihde - ja varsinkin elokuvat - tarjosivat haaveita ja unelmia. Vuoden katsotuin elokuva oli "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", ja sen kuuluisasta "Romanssista" (Sua vain yli kaiken mä rakastan) tuli myös suosittu iskelmä. Tämä kirja kertoo pulan ja epävarmuuden ajasta, mutta myös sisun, kekseliäisyyden ja toiveiden vuodesta. Vuosi 1943 oli Ryhmyn ja Romppaisen, Suomisen perheen, perunavellin ja paperikenkien aikaa. Suomalaisia elähdytti aito auttamisen halua. Sotilaspoikien ja lottatyttöjen ohella koko Suomi ahersi erilaisten talkoiden - kuten mottitalkoiden - parissa. Yhdessä pärjättiin!

Vuonna 1972 Vietnamin sota jatkui ja alkoi herättää yhä enemmän vastustusta ympäri maailman. Pohjois-Irlannissa käynnistyi väkivallan kierre ja ympäri maailmaa tehtiin paljon lentokonekaappauksia ja muita terroritekoja. Suomessa presidentti Kekkosen uudelleenvalintaa varten räätälöitiin poikkeuslaki ja "Paasion Nappulaliiga" johti maata. Lasse Viren juoksi Münchenin olympialaisissa kaksi kultamitalia ja Jarno Saarinen juhli ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruutta Imatran ajoissa. Tämä kirja tarjoaa tuokiokuvia huikeasta vuodesta 1972, jolloin "Lampaansyöjät" esitteli elokuvayleisölle uuden ruokalajin, Sammy Babitzin voitti Syksyn sävelen ja Columbo alkoi ratkaista tv:ssä murhamysteereitä. "Kahdeksan surmanluotia" kosketti, "Kivikasvot" nauratti ja Watergate-skandaali hämmästytti. Kuussakin käytiin, ainakin toistaiseksi viimeistä kertaa. Olipa vauhdikas vuosi!

Vuosi 1942 oli kenties koko vuosisadan käänteentekevin. Silloin käytiin toisen maailmansodan ratkaisutaistelut. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat Stalingradin ja Midwayn taisteluissa aloitteen käsiinsä ja nousivat kohti supervalta-asemaa. Suomen rintamalla käynnistyi asemasotavaihe, ja rintamamiehet innostuivat puhdetöistä. Vilkas kirjeenvaihto ja viihdytyskiertueet toivat vaihtelua sodan arkeen. Marsalkka Mannerheim täytti 75 vuotta, ja itse Saksan diktaattori Adolf Hitler saapui Suomeen onnittelukäynnille. Tämä kirja tarjoilee tuokiokuvia vuodelta 1942, jolloin suomalaiset nauroivat Lapatossulle ja Korpraali Möttöselle ja kuuntelivat radiosta Asemiesillan musiikkiesityksiä. Valkokankaalla kuollut mies rakastui ja Suomisen Olli tempaisi. Tavarapula kävi yhä vaikeammaksi, mutta ankeaa arkea lievittivät niin reippaat kuin haikeatkin iskelmät Eldankajärven jäästä Kodin kynttilöihin. Olipas se vuosi!

Vuosi 1941 oli kenties koko vuosisadan dramaattisin vuosi. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, ja Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harboriin veti myös USA:n mukaan sotaan. Vuonna 1941 sodasta tuli todellinen maailmansota. Saksan vanavedessä Suomi ajautui Jatkosotaan. Hyökkäyssodan tavoitteet saavutettiin, mutta raskaalla hinnalla. Rintamamiesten ohella myös muu väestö sai ponnistaa voimansa. Tiukentunut säännöstely, tavarapula ja kova työ löivät leimansa arkeen. Tämä kirja tuo tuulahduksen vuodelta 1941, ajalta jolloin Ruotsi lyötiin maaottelumarssilla ja kansa kuunteli radiosta dramaattisia uutisia, Asemiesillan musiikkiesityksiä ja Elviira Suulasvuon pakinointia. Ihastelimme valkokankaalta Ansa Ikosen ja Tauno Palon romanssia ”Kulkurin valssissa”, leikelimme ostokortteja, matkustimme häkäpönttöautoissa ja juhlistimme iltaa kupillisella korviketta.