Reino Seppänen

Janus, roomalaisten kaksikasvoinen jumala tunnettiin valon jumalana, joka sulki ja avasi taivaan portit. Janus oli alun ja lopun jumala, jolta vuoden ensimmäinen kuukausi on saanut nimensä. Paljon myöhemmin syntyi Suomessa hänen nimeä kantava salainen organisaatio. Sen tehtävänä oli turvata taustavoimille mieleinen yhteiskuntakehitys. Siinä työssä kaikki oli sallittua myös elämän porttien sulkeminen vastustajiksi koetuilta. 1980-luvun alussa Janus joutui lopettamaan murhaamiset salaisella sopimuksella. Kaikkia ei luopuminen elämän ja kuoleman -herran roolista miellytä. Menetettyä valtaa halutaan takaisin. Uuden taistelun alkuna on Luopioisten kunnassa tapahtunut tuhopoltto, jossa palokunta hälytetään väärään paikkaan. Asiaa alkaa, ilman suurempaa harkintaa, selvittää vapautumisia valmisteleva sosiaalityöntekijä Bertil Wikström. Lupautuessaan auttaa tuttua vankia, Wikström ei tiennyt, mihin tuli itsensä sotkeneeksi. Käy selville, että tuhopolton tutkinnanjohtaja on osallisena rikoksen salaamisessa. Outojen kuvioiden paljastuessa uhka Wikströmiä kohtaan kasvaa. Vapaamuurariveli auttaa toista ja kohta heitä on pelissä useampiakin, toinen toistaan vaikutusvaltaisempia. Mutta puhtaita jauhoja ei ole Bertil Wikströminkään pussissa ... Kirja kertoo rikollisten tekojen monimuotoisuudesta. Niiden tulkinnoissa ja rankaisussa keskeistä on osallisten näkökulma ei niinkään lainkirjain kirjoitettuna.

Hervanta on Suomen kuuluisimpia lähiöitä ja samalla myös suurimpia. Se nousi kansan yleiseen tietoisuuteen "ongelmalähiönä", kuten niin monet sen edeltäjät. Nyt sen maine rakentuu pitkälti kaupunginosan arkkitehtuuriin, Raili ja Reima Pietilän ansiokkaisiin tiilirakennuksiin, tekniseen yliopistoon, poliisiammattikorkeakouluun ja tyytyväiseen asujamistoon. Hervanta perustettiin keskelle kallioista metsää omaa aikaansa edustavana lähiönä. Sen uudet asukkaat olivat alkujaan suurelta osin nuorta, työssä käyvää palkansaajaväestöä, perinteistä sosialidemokraattien kannattajakuntaa. Olikin luonnollista, että nyt 40 vuoden ikään ehtinyt Hervannan sosialidemokraattinen yhdistys oli järjestyksesä alueensa toinen poliittinen yhdistys. Aina 1980-luvun lopulle asti Hervannan sos.dem. yhdistys toimi oppositona vallassa olevalle tamperelaiselle kunnallispolitiikalle. Tuota politiikkaa edusti Tampereen silloinen kaupunginjohtajassa Pekka Paavola ja hänen taustavoimansa. Myöhemmät tapahtumat osoittivat yhdistyksen selvinneen moraalisena voittajana tästä jäsentenvälisessä kisailussa. Sittemmin yhdistyksen suhteet Tampereen kunnallisjärjestöön normalisoituivat. Tämä teos kertoo miten Hervannan sos.dem. yhdistys on toiminut pitkäjänteisesti kaupunginosansa palvelujen ja viihtyisyyden kehittämiseksi. Monet uudistukset perustuvat sen aloitteisiin. Kalliolle rakennettu -kirja ei keskity pelkästään Hervannan sosialidemokraattien toimintaan, vaan kytkee yhdistyksen niin Tampereen kunnallispolitiikkaan kuin valtakunnalliseen politiikaan. Näkökulma molempiin pyrkii olemaan objektiivinen eikä kaihda kritiikkiäkään. Kirjassa pohditaan myös sosialidemokraattien kannatuksen romahduksen syitä ja taustoja. Teos antaa puolueen alamäelle yhden selityksen ja samalla kirjoittaa auki uusliberalismi-käsitteen. Tuon taloudellis-poliittisen ideologian, johon SDP oli hirttäytymässä ja Suomi yhteiskuntana vaarassa romahtaa vanhakantaiseksi luokkayhteiskunnaksi.