Riikka Ala-Harja

Nopeasykkeinen nuortenromaani lukion kakkosista ja pärjäämisen paineista. Koulussa vaahdotaan vain vanhojentansseista, kokeista, yo-kirjoituksista ja jatko-opinnoista, ja Joelin rintaa puristaa eikä ilma kulje. Mitä järkeä missään on? Ystävänsä Kamillan ehdotuksesta Joel ryhtyy kirjoittamaan biisinsanoja. Tekstiä syntyy puhelimen näytölle, ja yllättäen se alkaa tuntua hyvältä. Joel ei kuitenkaan tajua, miksi Kamilla haluaa tanssia vanhat hänen, lukion pienimmän ja laimeimman jätkän kanssa. Joelin pitäisi kertoa Kamillalle, ettei aio tanssia, ja se tuntuu ylivoimaiselta. Entä jos heidän välinsä katkeavat? Ilman Kamillaa kaikki olisi onttoa, orpoa, tylsää.

"Että sarjassa olis totta ja keksittyä sekasin ehkä?" Kuriton romaani leikittelee todella ja tarulla. Kuusi näyttelijää ja yksi kirjailija ovat kokoontuneet jo vuosia keskustelemaan elokuvista. Eräässä Elokuvakerho K47:n kokouksessa nämä Haapkylä, Kamu, Knihtilä, Lehtikari, Malmivaara, Nenonen ja Alaharja rupeavat ideoimaan tv-sarjaa." Tehdään hulvaton, skarppi sarja. Tosi tinkimätön.” Ja niin he ryhtyvät kirjoittamaan valedokumenttia itsestään. Tämä ei ole tv-sarja kietoo tosi-tv:n, sarjamaratonit, draaman lait ja identiteetit keräksi, joka koukuttaa niin kuin paras tv-sarja vain voi.

Rakennusohjeessa kuva ja teksti liittoutuvat. Sarjakuvataiteilija Matti Hagelbergin autot rakentuvat pala palalta samalla kun kirjailija Riikka Ala-Harja vie lukijan Normandian maihinnousurannoille. Teoksessa käyskennellään amerikkalaisella sotilashautausmaalla ja tutustutaan maihinnousun pienikokoisimpaan taistelijaan Rupertiin, kylvetään hammamissa ja katsotaan, kuinka vasikka nousee omille jaloilleen. Rakennusohjeen kieli ja kuvat ovat näennäisen niukkoja, mutta teoksen pohjavirrassa käsitellään eron kipeyttä ja menettämisen pelkoa. Vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan; joku saa aina enemmän kuin toinen. Kirjailija Riikka Ala-Harja asui Normandiassa vuosina 2004-2011. Sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg on rakennellut palikoilla vuodesta 1964.

Ebbasta on tosi ärsyttävää saada isäpuoli. Tunteet räiskyvät myös leirikoulussa. Kuudennen luokan keväällä Ebban luokka matkustaa leirikouluun Saksaan. Äiti sairastuu eikä pääsekään mukaan valvojaksi. Ebban harmiksi Ilmari, äidin miesystävä, lupautuu tilalle. Leirikoulun jälkeen Ilmarin on tarkoitus muuttaa saman katon alle Ebban ja äidin kanssa, mistä Ebba ei pidä yhtään. Ilmarin mukana leirikouluun tulee hänen bostoninterrierinsä Miska. Koira valloittaa koko luokan sydämen. Kun Ebban paras kaveri Sara lähtee riidan päätteeksi karkuteille, Miskan vainukuono osoittautuu kullanarvoiseksi. Jatkoa kehutuille kirjoille Kahden maan Ebba ja Kahden perheen Ebba.

Törkeänhauska maantieromaani halusta, kauhusta ja ruotsalaisesta autosta. Kolmekymppinen Olga ajaa Lohjalta Siikaisiin korjauttaakseen autonsa rikkoutuneen turvavyön. Rikki on Olga itsekin, kun takana on päättynyt suhde ja venäläissyntyisten vanhempien kuolema. Autokorjaamolla Olga kohtaa lähes kaksimetrisen mekaanikkonaisen. Olga katsoo mekaanikkoa silmiin ja mekaanikko katsoo takaisin. Alkaa bensankäryinen automatka, jonka kurveissa soidinmeno saa pelottavia piirteitä.

Ebban kaksi perhettä kohtaavat, kun isä tulee käymään Saksasta uuden perheensä kanssa. Vierailu on yllätyksiä täynnä. Viidesluokkalaisen Ebban ei tarvitse tänä keväänä lentää Berliiniin, sillä isä matkustaa Helsinkiin. Mukana tulevat isän uusi puoliso Jolanka ja Jolankan tytär Anna, joka roikkuu koko ajan Ebban kimpussa. Korkeasaaren-retkellä Jolanka auttaa, kun Ebba kaivaa neuvoja hankalassa tilanteessa. ”Ihan kuin Jolanka tajuais mua. Ekaa kertaa kunnolla”, Ebba ajattelee. Lisää yllättäviä asioita on luvassa, kun Ebban kaksi perhettä kokoontuu yhteiselle aterialle. Lue myös Kahden maan Ebba, joka oli Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana 2017.

Ebballa on kaksi kotia - ja viisi meno-paluulentoa vuodessa. Ebba tahtoisi päästä heti juttelemaan Finlandia-talon itsenäisyysjuhlasta muiden nelosluokkalaisten kanssa. Huomenna koulussa ei muusta puhutakaan kuin tansseista. Mutta Ebban pitää matkustaa isän luo Berliiniin. Miksi juuri tänään! Ebban maha painaa tuhat kiloa. Taas hän joutuu lentämään yksin. Saksan-koti ei tunnu enää yhtä kodilta, kun isän kanssa asuu Jolanka ja välillä myös Jolankan tytär Anna, joka on kuusi ja matkii kaikessa. Ärsyttävää. Kunpa olisi vain yksi koti! Perillä isällä on Ebballe yllätys. Tosi tyhmä yllätys. Annakin yllättää Ebban. Hänellä on salaisuus. Ehkä Anna ei sittenkään ole ihan mahdoton.

Miksi nainen on edelleen näkymättömämpi kuin mies? Eron jälkeen Saaran sängyssä on nukkunut ainoastaan hänen seitsemänvuotias poikansa. Teatterilla Saara valaisee Daavid-patsasta ja roolihenkilöitä, joita ei ole olemassa. Lihaansa Saara muokkaa salilla. Salilta palatessaan Saara törmää mieheen, jota tapaili kaksikymmentäviisi vuotta aiemmin.

Riikka Ala-Harjan novelleissa kiivetään korkealle, ostetaan roskiin menevä joulukuusi, käydään avannossa hävittämässä vihaa, odotetaan äitiä sairaalasta lomalle ja poikaa tulevaksi käymään. Pisin tarina kertoo 50 vuotta täyttävästä Tarmosta, hänen pienistä mutta toteutumatta jääneistä toiveistaan. Vähän lyhyemmässä Asserin elinkumppani täyttää 30 vuotta ja uhkaa tappaa itsensä, ellei ole päässyt miehestä eroon ennen sitä. Reikä on tarkkaan havaintoon perustuva, hersyvän runsas novellikokoelma. Siinä tarkastellaan elämää ja sen nurjaa ihanuutta monista kulmista, monin silmin. Samalla kun katsotaan ulos, katsotaan sisään - häpeä­mättä kuin Facebookin seinää.

Malli ja hullu kuvailija kokoaa yhteen Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman teoksia ja Riikka Ala-Harjan niihin kirjoittamia monologeja. Ala-Harjan teksteissä ääneen pääsevät teosten mallit, joista ei usein ole tietoa tarjolla. Kaunokirjallisten tekstien kautta voimme eläytyä aikakauteen ja maalausten kuvitteelliseen tekohetkeen. Monologit on kirjoitettu Serlachius-museo Göstan Malli ja hullu kuvailija -näyttelyä varten. Tässä kirjassa Ala-Harjan monologien rinnalla kerrotaan myös maalausten taidehistoriallisista taustoista. Hullu kuvailija viittaa Akseli Gallen-Kallelaan, joka oleskeli ja työskenteli 1880-luvun lopulla Keuruulla Ekolan torpassa. Hän sai paikallisten mielissä hullun maineen ja kutsumanimen "kuvailija". The Model and the Mad Painter brings together works of the Gösta Serlachius Fine Arts Foundation and monologues written by Riikka Ala-Harja. Ala-Harja's texts give voice to the models, about whom we often have little or no information. The literary texts enable us to go back in time and imagine the scenes where the works were painted. The monologues were specially written for Serlachius Museum Gösta's exhibition The Model and the Mad Painter. Alongside Ala-Harja's monologues, this book also gives the art historical background to the paintings. The Mad Painter refers to Akseli Gallen-Kallela, who lived and worked at Ekola Farm in Keuruu in the late 1880s. Among the local people, the artist was known as "the mad painter".

Kirjassa "12 vuotta myöhemmin" Elina Brotherus palaa omaelämäkerralliseen valokuvaan. Hän kommentoi 12 vuotta aiemmin Chalon-sur-Saônessa ottamiaan kuvia uudella, samassa paikassa otetulla sarjalla ja yhdistää kahden aikakauden kuvat pysäyttäväksi teokseksi. Tulos on intiimi ja lämmin tutkielma muistoista, toiveista ja pettymyksistä. Rikka Ala-Harja on kirjoittanut Brotheruksen kuvien pohjalta novellin "10 vuotta myöhemmin", jossa kuvat ja tekstit risteytyvät kiehtovaksi kokonaisuudeksi.

Afrikkaan neljäksitoista vuodeksi muuttanut isä palaa takaisin. Hän ei kuitenkaan ole se suuri sankari - kapteeni Pitkätossu - jollaiseksi 24-vuotias nuori nainen Kokko hänet on kuvitellut, vaan avuton ja sairas mies. Puhekyvyttömän isän hoivaaminen herättää sekä ärtymystä että hellyyttä. Riikka Ala-Harjalla on komiikan ja vivahteiden tajua. Hän kirjoittaa kipeistä asioista kuulaasti ja kirkkaan omaperäisesti. Esikoisromaani Tom Tom Tom oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 1999.