Riikka-Maria Rosenberg

Rakkaus ei kysy lupaa. Aistikas Hakoisten naiset -sarja huipentuu Amelien tarinaan ja 1800-luvun jälkipuoliskon käänteisiin. Mielikuvitusta ja kiehtovaa ajankuvaa yhdistelevä kerronta hurmaa lukijansa. Eletään kesää 1856. Amelie ei mahda tunteilleen mitään, kun hän kohtaa Hakoisten kartanon vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäsin. Moni pitää Amelieta liian vaatimattomana kartanon perijälle, mutta rakastavaiset päättävät saada toisensa. Hakoisissa kokematonta morsianta ovat vastassa niin avioliiton ilot kuin velvollisuudetkin. Pian myös maailma ympärillä muuttuu, kun nälkävuodet kurittavat Hämettä ja tekevät selväksi, että yksin pellot eivät kansaa elätä. Kartanon uusi meijerikoulu menestyy, mutta Amelien omaa elämää varjostaa perheeseen hiipivä sairaus, josta on syytä vaieta. Onko unelma onnesta yhä mahdollinen?” Naishistoriaa koukuttavasti.”- HS”Rosenberg on nousemassa Kaari Utrion jalanjäljille vahvojen naisten kuvaajana.”- Hämeen SanomatRiikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa Rosenbergin suvun kotipaikassa, Hakoisissa.

Isäänsä kaipaamaan jäänyt lapsi, maailman tunnetuin kurtisaani, luostariin pakotettu vanki, kulttuuripiirien rakastama älykkö, aikansa vahva nainen. Vuonna 1623 köyhään aatelisperheeseen syntynyt Anne de Lenclos, lempinimeltään Ninon, oli tuota kaikkea. Mutta hänen täytyi olla myös intohimoinen ihminen, joka teki epäsovinnaisia valintoja. Ninon - rakkauden mestari kuvittaa ja kertoo, miten kuuliaisesta kahdeksanvuotiaasta pariisilaistytöstä kasvaa koko yläluokan ja hovimiesten himoitsema nainen, peloton henkisten ja ruumiillisten nautintojen puolustaja ja arvostettu ystävä. Ninon on myös koskettava kertomus suuresta rakkaudesta, joka voi olla täydellistä vain saavuttamattomana. Rosenbergin kerronta on asiantuntevaa ja aistillista, se herättää eloon 1600-luvun Pariisin. Aateliston tavat, kodit, vaatteet ja ruoat on kuvattu historioitsijan tarkkuudella, ja rakastaminen - sillä rakkautta monissa muodoissaan Ninonin elämään mahtuu - hyökyy kohti lukijaa hävyttömän rohkeana. Uusi historiallisen romaanin taituri on syntynyt. Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) on Helsingissä ja Janakkalassa asuva historioitsija, joka haluaa tuoda historian naiskohtaloita suuren yleisön tietoisuuteen. Hän on työskennellyt Ninon de Lenclos'n ja 1600-luvun pariisittarien parissa yli kymmenen vuoden ajan. Aiheesta on syntynyt muun muassa tohtorin väitöskirja sekä Ulla Tuomarlan kanssa toimitettu tietokirja Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648-1696 (Teos, 2020).

20 kuumaa kesäyötä kokoaa yksiin kansiin suomalaisen hyvän mielen kirjallisuuden kirjon suloisesta maalaisromantiikasta hykerryttävään huumoriin ja historialliseen romanssiin. Lappiin, saaristoon vai festareille? Vaiko sittenkin Villiin länteen kiihkeälle roadtripille? Tai kenties 1500-luvun Ruotsin skandaalinkäryiseen kuninkaalliseen hoviin? Vai mitä jos kuitenkin menisi joogakouluun, jossa sykettä nostaa ennen kaikkea kuuma kanssaosallistuja? Kerrankin ei tarvitse valita! 20 mukaansatempaavaa tarinaa eri genrejen kärkinimiltä pitävät huolen, että tästä kesästä jää taatusti kerrottavaa jälkipolville.

Saara-tyttö pääsee aikamatkalle naakkansa Petersonin kanssa. He matkustavat Saaran kotikartanoon 1700-luvulla. Siinä ajassa koti on täynnä yllätyksiä. Saara ja naakka tutustuvat 1700-luvulla Alexanderiin, joka on kartanon nuori herra. Yhdessä he kuulevat, että kartanon palvelijoita on kadonnut. Liikkuuko metsässä jokin peto? Mistä palvelijat löytyvät ja keneltä lapset saavat apua? Ehtivätkö Saara ja naakka takaisin omaan aikaansa seikkailun lopuksi?

"Takana tuttu nykyisyys, edessä uskomaton menneisyys.” Lasten seikkailuromaanissa Saara haaveilee omasta hevosesta ja päätyy historialliseen pelastustehtävään! Saaran ja lemmikkinaakka Pettersonin satumaiset aikamatkat jatkuvat! Sarjan toisessa osassa Saara ja Petterson matkaavat vuoteen 1808. Saara ja renki Matti lähtevät pelastamaan Kreivitär-hevosta, joka on joutua sotaan vaikka odottaa varsaa. Seikkailu vie halki talviyön, ja matkalla tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin. Mutta löydetäänkö Kreivitär ajoissa? Historioitsija, kirjailija Riikka-Maria Rosenberg tuo satumaiseen seikkailuun särmää nykyaikaisella katseella tyttöjen ja palvelusväen asemaan sekä ihmisten eläinsuhteeseen. Lukija oppii kuin varkain historiaa! Kati Vuorennon herkät kuvitukset lumoavat jälleen kerran. Riikka-Maria Rosenberg on historioitsija ja kirjailija, jonka teokset pohjautuvat syvälliseen taustatyöhön. Hän on kirjoittanut aikuisille kiehtovista naiskohtaloista kertovia historiallisia romaaneja, jotka ovat saaneet ylistävän vastaanoton. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa. Kuvittaja Kati Vuorento asuu ja työskentelee Espoossa ja syttyy luonnosta ja kauneudesta. Hänet tunnetaan ilmeikkäistä hahmokuvituksistaan, jotka ilahduttavat herkällä tyylillään.

Kuulumisia kaukaa kotoa. Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä nipun kirjeitä, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja perheen poika, armeijan upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti usein rintamalta kotiin. Sota-ajalta on säilynyt myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Myöhemmin kirjeet alkoivat taas kulkea eestaas, kun perheen tytär Margaret Leijonhufvud lähetettiin lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma. Kirjeiden, kuvien ja muiden dokumenttien lisäksi teosta täydentävät R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot, jotka kertovat aatelisten elinpiiristä Hämeessä ja Tukholmassa sekä Suomen sodasta ja sen jälkeisestä muutoksen ajasta. Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin. Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.

Taikaa ja tyttövoimaa! Lasten seikkailuromaanissa eläinrakas Saara päätyy satumaiselle aikamatkalle lemmikkinaakkansa taikapesän kautta. 1700-luvun kartano on täynnä yllätyksiä, onneksi neuvokas tyttö ei vähästä säikähdä! Parivaljakko tutustuu Saaran ikätoveriin Alexanderiin, kartanon nuoreen herraan. Pojan on vaikea ymmärtää nykytytön puheita eläinlääkärihaaveista ja koulusta, sillä hänen ajassaan tytöiltä odotetaan aivan muuta. Hillitty tunnelma kuitenkin rikkoutuu, kun Alexander kertoo, että metsistä kuuluu avunhuutoja, teiden varsille ilmestyy pelokkaita lehmiä ja palvelijoita on kadonnut. Liikkuuko metsässä jokin peto? Lapset lähtevät etsintäretkelle, joka huipentuu henkeä salpaaviin hetkiin jyrkänteellä. Mutta ehtivätkö Saara ja naakka Peterson takaisin omaan aikaansa, ennen kuin taian vaikutus loppuu? Kati Vuorennon ihastuttavat neliväripiirrokset koristelevat kirjan kauniiksi kuin 1700-luvun korurasian." Takana tuttu nykyisyys, edessä uskomaton menneisyys.” Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, jonka teokset pohjautuvat syvälliseen taustatyöhön. Hän on kirjoittanut aikuisille kiehtovista naiskohtaloista kertovia historiallisia romaaneja, jotka ovat saaneet ylistävän vastaanoton. Hän asuu Helsingissä ja Janakkalassa. Kuvittaja Kati Vuorento (s. 1973) asuu ja työskentelee Espoossa ja syttyy luonnosta ja kauneudesta. Hänet tunnetaan ilmeikkäistä hahmokuvituksistaan, jotka ilahduttavat herkällä tyylillään.

Aateliselämää ja rakkautta 1700-luvulla. Hurmaavan aistillinen historiallinen romaani kuljettaa lukijansa 1700-luvulle ja keskelle erästä rakkaustarinaa. Uudessa sarjassa sukelletaan todellisiin naiskohtaloihin ja kiehtovaan kartanoelämään. Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja kaiken lisäksi edessä häämöttää vanhanpiian osa. Jo kypsään ikään ehtineen Annan elämä kuitenkin saa uuden käänteen, kun naapurikartanon äkkiväärä upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen. Hakoisten kartanossa vastassa on hyinen tunnelma. Kylmäkiskoiset sukulaiset ja miehen rakastajatar pitävät huolen siitä, ettei tuore miniä pääse kotiutumaan saati nostamaan itseään talon rouvaksi. Kykeneekö omapäinen ja sinnikäs Anna silti elämään tavalla, johon uskoo? Taiturimainen romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka sukeltaa Hakoisten kartanon todellisiin naiskohtaloihin ja kertoo menneistä ajoista silmiähivelevän postikorttimaisin kuvin.” Jos olet aikoinaan ahminut Kaari Utrion tuotantoa, tämä on suorastaan must-lukukokemus.”– Gloria Rosenbergin romaanista Ninon – Rakkauden mestari. Hakoisten Anna on Hakoisten naiset -sarjan ensimmäinen osa. Riikka-Maria Rosenberg (FT, s. 1977) on historioitsija ja kirjailija, joka herättää menneisyyden naiskohtalot kiehtovasti eloon ja pohjaa teoksensa syvälliseen taustatyöhön. Historiallisen romaanin saralla Rosenberg debytoi teoksellaan Ninon – Rakkauden mestari (Teos 2021). Rosenberg on myös toimittanut ja kirjoittanut barokin ajan pariisittarista tietokirjoja. Hän asuu Helsingissä ja Hämeessä Janakkalan Hakoisissa.

Urbanisoituvassa 1600-luvun Euroopassa pariisilaisnaiset olivat poikkeuksellisen itsenäisessä asemassa. Kurtisaani, aatelisnainen ja hyväntekeväisyystyölle omistautunut nunna kuuluivat kaikki barokin ajan eliittinaisiin, joiden elämäntapaa ja vaikutusvaltaa aikalaisetkin hämmästelivät. Korsetti ja krusifiksi vie lukijan aikamatkalle vaikutusvaltaisten pariisittarien arkeen ja juhlaan. Barokin yltäkylläinen maailma avautuu kolmen kiehtovan naisen - Ninon de Lenclos'n, madame de Sevignen ja Louise de Marillacin - kautta. Millä tavoin he toteuttivat itseään, ja miten he vaikuttivat ympäröivään yhteiskuntaan? Kirjassa tutustutaan koko naiseuden kaareen, joka iloineen, suruineen ja velvollisuuksineen yhdisti niin maallisen kuin hengellisenkin yläluokan pariisittaren. Toisaalta muodin ja kotien tarkastelu paljastaa myös ajan räikeän sosiaalisen eriarvoisuuden ja yläluokan kerskakulutuksen ja velkaantumisen.