Riitta Kuoppamäki

Eletään Suomen suuriruhtinaskunnassa porvarillisen eteenpäinmenon vauhdikasta mutta yhteiskunnallisesti rauhallista aikaa. Alavudelle perustetaan kansakoulu, Sortavala saa seminaarin. Ikimuistoinen Myllykylä on "hovin", tehtaan ja koulun muodostama yhdyskunta Sortavalan maalaiskunnassa. Eero Mäkinen perheineen vaikuttaa kullakin paikkakunnalla. Missä toimessa hän onkaan, hänellä on kyky solmia yhteistyö- ja ystävyyssuhteita, sukulaisten ja tukijoiden verkosto auttaa häntä, mutta juonitteluilta hän ei välty ja kadehtijoitakin löytyy. Historiankirjoitus tuntee Eero Mäkisen teollisuutta ennakoivan käsityön, slöjdin, uranuurtajana ja hän osoittautuu yhdeksi ensimmäisistä ammattikasvattajista. Kyhäilyn kykyä ja kauneudentajua puusepänkoulussaan opettavan seminaarinlehtorin intohimona oli urkuharmonien rakentaminen mutta hän oli myös modernin suunnittelun edelläkävijöitä. Kirja on kuvitettu ja sisältää runsaan liiteosan, mm. henkilöhakemiston. Sivuja on 521. Ilmestynyt 2008.

Kaukainen ulkosaariston niemi heijastaa prisman tavoin aikakauttaan aatteineen ja ajatuksineen. Kesäpaikka kukoistaa topeliaanisena ihanneyhdyskuntana, jossa uskotaan hyvyyden parantavaan voimaan, kasvatetaan papuja ja joku potee hysteriaa. Berndt ja Aina Nyberg, os Topelius, Uddenin leikkisä fursten ja hänen furstinnansa, ovat paikan sielu.

Myrskynen on tositapahtumista innoituksensa saanut romaani, joka vie lukijansa sodanjälkeiseen Helsinkiin. Hyvin toimeen tulevassa perheessä kaikki ei ole hyvin. Viehättävä äiti valloittaa yleisönsä, mutta tekee taikakeinoillaan pirullisia kepposia. Uskovaista isää, tyylikästä herrasmiestä, painaa synnin taakka. Avioeron pyörteissä lapset yrittävät selvitä parhaansa mukaan. Vanhoina tyttäret alkavat ihmetellä, mitä heidän ympärillään oli tapahtunut. Mistä äiti sai pahat voimansa? Mitä syntiä isä kantoi mukanaan? Miksi kotona kukaan ei muistanut Pukinmäen tyttökotia? Salaisuudet paljastuvat, kun avioero-oikeudenkäynnin pöytäkirjat keväältä 1947 löytyvät.

Tilattomuuden uhkaamat nuoret miehet pääsevät puusepän- ja sepänoppiin Mäkisen tehtaan kouluun Sortavalaan. Koulun käytyään kukin saa sijansa yhteiskunnassa, mutta monilla heidän kaltaisillaan asiat ovat huonosti. Liikkeelle lähteminen on välttämätöntä, mutta liikkeellelähtijät herättävät parempiosaisissa pelkoa. Koetaan suurlakkona tunnettu yhteiskunnallinen mullistus vuonna 1905, vuoden 1917 hämmennys ja sekasorto ja kevään 1918 sisällissota. Aikakauden maisema on moninainen: vihaisia punaisia, valkoinen Suomi; katseet tähyävät tulevaan ja menneeseen, edellistä vaatii edistys, jälkimmäistä sivistys. Päähenkilöiden kohtalot lomittuvat teollisuuden ja taiteen tapahtumiin. Tehdasliike muutetaan tuotanto-osuuskunnaksi, uusi ammattikunta piirtää työkseen esineitä. Helylän tehtaan väkeä -tavataan työväentalolla ja johtokunnan kerroksessa. Helsingissä rakennetaan taiteilijoille Pirtin talo, suuri teollisuusnäyttely pystytetään Johanneksen kentälle. Mäkisen nikkarikoulussa opetetaan piirtämistä samoin menetelmin kuin kuuluisassa taidekoulussa Saksassa, mutta miksi moderni suunnittelu lähtee kehittymään vain jälkimmäisessä? Kirja on itsenäinen jatko-osa saman tekijän laatimalle elämäkerralle Etevä Eero Mäkinen (ilm. 2008). Se on kuvitettu ja sisältää laajan liiteosan lähdetietoineen ja henkilöhakemistoineen.