Riitta Kylänpää

Jo 50 vuoden ajan Pentti Linkola on ollut näkyvin ja kuuluvin ekologisen elämänmuodon puolestapuhuja Suomessa. Hänen puheenvuoronsa, artikkelinsa ja kirjansa ovat havahduttaneet ja innostaneet mutta myös nostattaneet rajua kritiikkiä. Omalla elämäntavallaan ja valinnoillaan Linkola on antanut vaikuttavaa katetta ajatuksilleen, joita ei ole voitu sivuuttaa eikä vaientaa. Miten Pentti Linkola, Helsingin Yliopiston rehtorin poika, sotienvälisen suomalaisen akateemis-poliittisen eliitin jälkeläinen, päätyi kalastajaksi ja ajattelijaksi, jonka tuntee koko Suomen kansa? Kokenut journalisti Riitta Kylänpää on kirjoittanut elävän, terävän ja vaikuttavan elämäkerran, joka perustuu Linkolan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjoihin sekä laajoihin haastatteluihin. Kylänpää kertoo niin helsinkiläisen koulupoika-Pentin monomaanisista keräily- ja kirjoitusharrastuksista kuin sopeutumattoman sykkiläisen tempauksista, niin nuoren miehen huikaisevista luontokokemuksista kuin ajatukset valtaavasta sysimustasta epätoivosta. Kirjan sivuilla tavataan kirjailijoita ja ornitologeja, kriitikkoja ja kannattajia, soutajia, naapureita, kylänmiehiä ja julkkiksia. Elinvoimainen, utelias ja energinen ajattelija-kalastaja on kiehtonut monia.

"Hellre levande vid demonernas middagsbord än isolerad, krympt, förstelnad, amputerad." Tjugosex diktsamlingar, åtta prosaverk, ett tiotal pjäser och hörspel: den radikala, mångsidigt begåvade Claes Anderssons litterära produktion är stor och betydelsefull. Men hans anslående breda livsverk omfattade också musik, idrott, psykiatri och politik. Claes Andersson föddes 1937 i Helsingfors. Som ung poet utmanade Andersson den äldre generationen och deltog med eftertryck i 1960-talets framväxande samhällsinriktade rörelse. Han studerade medicin och specialiserade sig inom psykiatrin, vars dåvarande vårdmetoder han förkastade. Andersson ville förnya samhällsstrukturerna och ge en röst åt dem som hade förlorat den på grund av sjukdom. Som aktivistläkare i Novemberrörelsen på 1960-talet tog han hand om arbets- och bostadslösa och kämpade på 1980-talet som ordförande för Vänsterförbundet för utkomststödet. Claes Andersson började redan som skolpojke spela i band, och ”Finlands bästa kulturminister” fungerade som jazzpianist ännu bara några månader före sin död. Riitta Kylänpääs imponerande biografi över Claes Andersson, ”minnets mytoman”, utgår från ett stort antal intervjuer, omfattande arkivarbete och en noggrann läsning av Anderssons produktion. Ett nyfiket sinne är ett levande, nästan skoningslöst ärligt porträtt av en motstridig och lyskraftig poet.

Riitta Kylänpää: Utelias mieli. Claes Anderssonin elämä.” Mielummin elävänä demonien pitopöydässä kuin eristettynä, kutistettuna, jähmettyneenä, amputoituna.” Claes Andersson, Ihminen sielunsa kaltainen (1984)26 runokoelmaa, kahdeksan proosateosta, kymmeniä näytelmiä ja kuunnelmia: radikaalin, monilahjakkaan runoilija Claes Anderssonin kirjallinen tuotanto on mittava ja merkittävä. Mutta häkellyttävän laaja-alaisen miehen elämäntyö ulottui niin musiikkiin, urheiluun, psykiatriaan kuin politiikkaan. Claes Andersson syntyi Helsingissä 1937 ja hänen lapsuutensa ja nuoruutensa maisemaa ovat Ullanlinna ja Rööperi. Jalkapallosta ja pianosta tuli jo varhain keskeisiä intohimoja kirjallisuuden ohella. Nuorena runoilijana Andersson haastoi vanhemman sukupolven, osallistui vahvasti 60-luvun nousevaan yhteiskunnalliseen aaltoon, opiskeli lääkäriksi ja erikoistui psykiatriaan, jonka silloiset hoitokäytännöt hän työssään hylkäsi. Hän halusi uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja antaa äänen niille, jotka olivat menettäneet sen sairautensa takia. Marraskuun liikkeen aktivistilääkärinä 1960-luvulla hän hoiti asunnottomia ja työttömiä ja taisteli 1980-luvulla toimeentulotuen puolesta Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Keikkamuusikkona Claes Andersson aloitti jo koulupoikana ja ”Suomen paras kulttuuriministeri” konsertoi jazzpianistina vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa. Riitta Kylänpään vaikuttava elämäkerta Claes Anderssonista, ”muistin mytomaanista”, perustuu laajoihin haastatteluihin, arkistotyöhön ja hänen tuotantonsa tarkkaan lukemiseen. Utelias mieli on elävä, liki tuskallisen rehellinen ja suora muotokuva ristiriitaisesta ja valovoimaisesta runoilijasta.