Risto Heiskala

Kun maailmalla puhkeaa kriisi, Suomen pääministeri matkustaa Brysseliin. Huippukokousten ja muiden korkean tason tapaamisten saamasta näkyvyydestä huolimatta julkista keskustelua leimaa sitkeästi puutteellinen ymmärrys siitä, kuinka merkittävä vaikutus Euroopan unionilla on Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan. Suomen kolmas tasavalta kertoo, millaiseksi Suomen hallitsemistapa muuttui maan liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin. Laajan haastatteluaineiston perusteella teos piirtää kokonaiskuvan suomalaista Eurooppa-politiikkaa muotoilevasta poliittis-hallinnollisesta eliitistä - sen jäsenten taustoista, näkemyksistä ja työskentelykulttuurista. Haastateltujen joukossa on muun muassa komissaareja ja muita EU:n huippuvirkailijoita, eurokansanedustajia, kansliapäälliköitä sekä ministereitä. Ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja sotilaallisten konfliktien kaltaisten kohtalonkysymysten ratkaisemisessa Euroopan unioni on avainasemassa. Siksi on syytä tietää, ketkä Suomen asioita EU-elimissä ajavat - ja miten.

ABC-kirja on sivistävää viihdettä tarjoava keskustelupuheenvuoro siitä, mikä elämässä on tärkeää. Miten onni voidaan saavuttaa? Mitä laki ja raha ovat? Mistä vieraskammo kumpuaa? Entä miksi maailmahistorian rikkaimmassa yhteiskunnassa ei voida nykyistä paremmin, ja miksi teemme elämästämme vaikeampaa kuin se on? Risto Heiskalan persoonallisella otteella laatima ABC-kirja koostuu aakkosten mukaan jäsentyneistä pienimuotoisista esseistä, joiden aiheet liikkuvat amnesiasta ökyrikkaisiin ja byrokratiasta Äiti Maahan. Aiheina ovat myös muun muassa maahanmuutto ja verotus. Näitä kinaan kutsuvia teemoja tärkeämpi on kuitenkin ajatus olemassaolon rauhoittamisesta ja kilpailuyhteiskunnan purkamisesta. Lisäpohdittavaa teoksessa tarjoavat numerot nollasta äärettömään.

Semiotic Sociology provides solid ground for cultural analysis in the social sciences by building up a mediation between structuralist semiology (Saussure), pragmatist semiotics (Peirce), and phenomenological sociology (Schutz, Garfinkel, Berger and Luckmann). This is a deviation from the common view that these traditions are seen as mutually exclusive alternatives and thus competitors of each other. The net result of the synthesis is that a new social theory emerges wherein action theories (Weber and rational choice) are based on phenomenological sociology and phenomenological sociology is based on neostructuralist semiotics, which is a synthesis of the Saussurean and the Peircean traditions of understanding habits of interpretation and interaction. The core issues of social research are then addressed on these grounds. The topics covered include the economy/society relationship, power, gender, modernity, institutionalization, the canon of current social theory including micro/macro and agency/structure relations, and the grounds of social criticism.

Toiminta, tapa ja rakenne pyrkii ylittämään perinteisen yhteiskuntateorian vastakkainasettelun, joka vallitsee yhtäältä toimijasta ja toisaalta yhteiskunnan rakenteesta liikkeelle lähtevien teorioiden välillä. Sillanrakentajana on tavan käsite. Teos selvittää olettamuksia toimijasta, toiminnan päämääristä ja toiminnan ympäristöstä ja samalla rakentaa synteesiä keskeisistä yhteiskuntaa koskevista ajattelutavoista. Tarkastelun kohteina ovat taloustiede, rationaalisen valinnan teoria, weberiläinen toimintateoria, Talcott Parsonsin sosiologia, fenomenologinen sosiologia, pragmatismi, strukturalismi, uusstrukturalistinen semiotiikka sekä sosiologian nykyteoriat (kriittinen teoria sekä Jürgen Habermasin, Anthony Giddensin ja Pierre Bourdieun ajattelu). Näistä lähtökohdista teoksessa päädytään näkemykseen, jota voidaan luonnehtia maltilliseksi konstruktionismiksi. Sen mukaan kaikki inhimillinen todellisuus on tulkittua todellisuutta, mutta luonnonympäristö ja yhteiskunnan rakenne asettavat tulkinnoille omat reunaehtonsa. Toiminta, tapa ja rakenne on yhteiskuntateoreettinen tutkimus, joka kokoavan ja eri perinteitä esittelevän luonteensa vuoksi soveltuu hyvin yhteiskuntatieteiden oppikirjaksi yliopistoissa ja korkeakouluissa. "Parasta saatavilla olevaa lukemistoa sosiologian cum laude -tasolta aina jatko-opintoihin saakka." - Sosiologia 3/2001.

Semiotic Sociology provides solid ground for cultural analysis in the social sciences by building up a mediation between structuralist semiology (Saussure), pragmatist semiotics (Peirce), and phenomenological sociology (Schutz, Garfinkel, Berger and Luckmann). This is a deviation from the common view that these traditions are seen as mutually exclusive alternatives and thus competitors of each other. The net result of the synthesis is that a new social theory emerges wherein action theories (Weber and rational choice) are based on phenomenological sociology and phenomenological sociology is based on neostructuralist semiotics, which is a synthesis of the Saussurean and the Peircean traditions of understanding habits of interpretation and interaction. The core issues of social research are then addressed on these grounds. The topics covered include the economy/society relationship, power, gender, modernity, institutionalization, the canon of current social theory including micro/macro and agency/structure relations, and the grounds of social criticism.

Action theory, phenomenological sociology, pragmatism and (post)structuralism are often seen as mutually exclusive currents of meaning analysis. This book shows that these traditions are actually complementary, and builds a neostructuralist synthesis on this finding. It also outlines the implications of this cultural theoretical synthesis for the field of social theory. What emerges is a variant of the theory of practice, habit and structuration of society. It shares the contemporary common belief that social theory should be based on cultural theory. Its distinctive mark is that this is done in systematic semiotic terms within a conception which provides mediation between the two most influential schools of semiotics, namely Charles Peirce's American pragmatism and Ferdinand de Saussure's French structuralism.