Risto Isomäki

Entä jos meidän olisi mahdollista ehkäistä suurin osa syövistä jo lähitulevaisuudessa? Kansainvälisesti arvostetun Risto Isomäen uutuusteos tarttuu aikamme polttavimpaan terveyskysymykseen otteella, joka yhdistää laajan tutkimustiedon trillerimäiseen imuun. Viimeisten kahdensadan vuoden aikana eurooppalaisten ikäkorjattu eli elinikään suhteutettu syöpäkuolleisuus on kymmenkertaistunut. Miesten ikäkorjattu syöpäkuolleisuus on kasvanut vielä paljon enemmän, sillä kaksisataa vuotta sitten syöpä oli naisten tauti. 90 prosenttia kaikista syövistä löydettiin tuolloin naisilta, nykyään naisilla on vähemmän syöpiä kuin miehillä. Hätkähdyttävät tiedot syöpäkuolleisuuden kasvusta perustuvat maailman vanhimpiin kuolinsyytilastoihin sekä egyptiläisiä muumioita koskeviin aineistoihin. Miksi ikään suhteutettu syöpäkuolleisuus on kasvanut näin paljon, vaikka me pystymme nykyään parantamaan joka toisen syövän pysyvästi? Miksi ongelma on pahentunut, vaikka melkein kaikki tunnetut, varmasti syöpää aiheuttavat altistukset ovat vähentyneet? Miksi myös suhteellisen nuorten ihmisten syöpäsairastavuus on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana? Risto Isomäen huippukiinnostava tietokirja käy jopa hiukan salapoliisiromaanin muotoa jäljitellen läpi uusia, syövän syntymekanismeihin liittyviä teorioita ja tutkimuksia. Se kertoo, mitä me kaikki voimme jo nyt tehdä pienentääksemme omaa syöpäriskiämme ja mitä meidän pitäisi tehdä valtioiden tasolla ongelman voittamiseksi. Risto Isomäki on palkittu kirjailija ja ympäristöaktivisti, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Isomäki on saanut muun muassa Suomen tiedetoimittajien liiton tiedeviestintäpalkinnon ja Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Syövän arvoitus on teos, jonka kirjoittamisen Isomäki aloitti jo vuonna 1985, havaittuaan että intialaisilla naisilla esiintyy paljon odotusarvoja vähemmän keuhkosyöpää. Hän kuitenkin pystyi mielestään julkaisemaan kirjansa vasta nyt, erilaisten tutkimustulosten pitkään täysin järjenvastaiselta tuntuneen ristiriitaisuuden takia.

Risto Isomäen Con rit on kiehtova ja intensiivinen jännitysromaani, joka yhdistää meribiologian, mytologian ja ympäristökysymykset. Kansainvälisesti tunnettu meribiologi Martti Ritola saa tietää, että Vietnamissa Ha Longin lahdelta on löydetty oudon eläimen raato. Raato näyttää samalta kuin con rit, vietnamilaisten legendojen merihirviö. Paetakseen arkeaan Camilla Norrstrand, miljonäärisuvun ainoa perijä, on valmis maksamaan Martin matkan Vietnamiin ja lähtemään itse mukaan. Camillan rahoissa on vain se vika, että ne ovat kytköksissä yritykseen, jonka toiminta edistää Indonesian sademetsien häviämistä ja tuhoisien turvepalojen syttymistä. Vietnamissa taifuuni huuhtoo raadon meren syvyyksiin. Martti lähtee etsimään otusta, vaikka paikalliset oppaat epäröivät. Kiehtova seikkailu muuttuu vähä vähältä henkeäsalpaavaksi painajaiseksi. Con rit -romaanin mukaan myytti suuresta merikäärmeestä tai merilohikäärmeestä saattaa perustua todella olemassa olevaan merieläimeen. Teos on alun pitäen ilmestynyt vuonna 2019 ja se voitti tammikuussa 2024 Vietnamin tärkeimmän kirjallisuudelle annetun tunnustuksen ensimmäisenä ulkomaisena kirjana kautta aikojen. ”Kun trilleritykitys etenee supertaifuunin nopeuksiin, lukija unohtaa ensin merkintänsä ja sitten hengittää.” - Helsingin Sanomat "Vaikuttava lukuelämys" - Savon Sanomat Risto Isomäen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle. Isomäki tunnetaan parhaiten yhtenä ”Climate Fictionin” eli ilmastonmuutosta käsittelevän kirjallisuuden kansainvälisisistä uranuurtajista, mutta hänen kaunokirjallinen tuotantonsa keskeisin teema on ollut ihmiskunnan muinaisten myyttien uudelleen kirjoittaminen. Uudenlaisen Atlantis-teorian esitellyt Sarasvatin hiekkaa oli Finlandiaehdokas ja voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot. Vedenpaisumuksen lapset kertoi parannetun version vesiapinateoriasta ja kysyi, ovatko tarinat veden ihmisistä tai merenneidoista kaikuja oman lajimme menneisyydestä. Viiden meren kansa pisti jätinkirkkoihin, Kalevalaan sekä Lalliin ja piispa Henrikiin liittyvät kertomukset uuteen uskoon. Isomäki on voittanut myös Sarjakuva-Finlandian, European Science Fiction Associationin palkinnon ja saanut Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.

By favoring mostly plant-based foods, we can actually save the world - and live longer, healthier lives. A shift to mostly plant-based diets and new food technologies could solve our most important and pressing global problems. Issues like climate change, hunger, freshwater shortages, the Sixth Extinction, antibiotic resistance, and the threat of new pandemics might just melt away with the new food revolution. According to official estimates, meat and other animal-based products account for around 20% of human-generated greenhouse gas emissions. However, the real figure must be significantly higher. Emissions from soils of grazing lands and fields growing cattle feed have not been included in the official statistics. Methane emissions from polluted lakes, rivers, reservoirs and shallow seas are still classified as natural emissions. Besides, cattle raising and fields growing animal feed threaten to transform the whole Amazonian rainforest to semi-dry savannah. If this happens, animal agriculture will become, overwhelmingly, the main driver for global warming. Food, Health and Climate explains why it is not possible to halt global warming without reducing meat consumption. On the other hand, if we manage to shift to more sustainable eating habits, billions of hectares of land will be freed from animal farming and could be used to grow new conservation and carbon-sink forests, or to produce raw materials for new wood- and biomass-based products that could replace metals, concrete, plastics, and chemicals. Risto Isomäki is a Finnish science fiction and science writer and a leading expert on environmental issues. His books have been published in more than twenty Asian and European languages. “The fiction and non-fiction books written by Risto Isomäki are searching for an equal in the world in their scope and visionarity.” - Professor Heikki Hiilamo, University of Helsinki "I recommend this book for you, who are concerned about climate change; for you, who don't believe in climate change at all; for you, who have health concerns related to food; for you, who feel anxious about climate and food issues; and for you, who are looking for motivation to switch to a more plant-based diet." - Nörttitytöt blog "Where political discussions on climate issues are often plagued by black-and-white thinking and quick conclusions based on flimsy arguments, Isomäki's opinions are backed by numerous studies.” - Kirjavinkit blog

Suomalainen teknologia on ratkaisijan roolissa trilleri-taiturin uutuudessa. Ihmiskunnan tilanne on muuttunut epätoivoiseksi. Luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on tuhat kertaa luultua enemmän. Suunnattomat räjähdykset ovat vaarassa kuumentaa koko maapallon sulaksi laavaksi. Millainen onkaan se komeetat radoiltaan suistanut kappale, joka pian ohittaa aurinkokunnan lähietäisyydeltä? Saattaisiko sen luota löytyä uusia aseita komeettojen vastaiseen sotaan? Johnny Kororo tovereineen lähtee vielä kerran avaruuteen itsemurhaa muistuttavalle tutkimusmatkalle sähköpurjealus Arsinoella. Pimeää jäätä palaa Pimeän pilven ritarit -romaanin kosmiseen maisemaan. Se on myös maapallon ensimmäinen romaani, jonka juoni on rakennettu suurelta osin sähköpurje- tai plasmapurjeteknologian ympärille. Ihminen on tähän mennessä keksinyt vain kolme avaruusalusten ja -luotainten käyttövoiman lähdettä: rakettimoottorin sovellukset, aurinkopurjeen ja sähköpurjeen. Sähköpurje on suomalainen keksintö. Konseptin on ensimmäisenä esittänyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhunen. Sähköpurje on ylivoimaisesti tehokkain ihmisen kehittämä avaruusalusten käyttövoiman lähde, silloin kun pitää lentää hyvin kauas – ja palata takaisin.

Onko ihmiskunnan mahdollista kääntää valtava katastrofi voitokseen? Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat tehdä syöpähoidoista ja leikkauksista mahdottomia. YK:n pääsihteerin raportin mukaan myös suuri osa lapsista voi pian kuolla ennen viidettä syntymäpäiväänsä bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Koronaviruspandemian opetukset ja uudet menettelytapamme voisivat kuitenkin yhdessä auttaa meidät tilanteeseen, jossa antibioottien teho ei enää laske, vaan alkaa jälleen kasvaa. Yhteiskunnan väliaikaisen pysähtymisen aiheuttama järkytys ja sen antama miettimisaika voi auttaa meitä myös ilmastokaaoksen torjumisessa. Pandemian jälkeinen elvytys voi saada valtiot ottamaan käyttöönsä kansalaispalkan ja Euroopan keskuspankin toimimaan niin kuin se olisi oikea keskuspankki. Isomäki pohtii kirjassa myös mahdollisuutta muovata koronaviruksia miedompaan ja vähemmän vaaralliseen suuntaan. Ihminen muokkasi vuosien 1918-1920 suurta influenssapandemiaa tappavammaksi, sitä itse ymmärtämättä. Vuoden 2009 sikainfluenssan aikana toimittiin päinvastaisella tavalla, ja siitä jalostui ehkä kaikkien aikojen miedoin influenssapandemia. Risto Isomäki on ollut neljänkymmenen vuoden ajan mukana tarttuvien tautien torjuntaan globaalissa etelässä liittyvissä hankkeissa. Isomäki on viime ajat keskittynyt erityisesti ilmansaasteiden vähentämiseen, mutta hän osallistui aiemmin viidentoista vuoden ajan maapallon edellisen todella suuren pandemian eli HIV/AIDS:in torjuntaan. Isomäelle myönnettiin Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2020. Palkinto annettiin ”erittäin mer-kittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.”

Sarasvatin hiekkaa sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Alanen yrittää kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tutkii myös Grönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja filippiiniläissyntyinen erakko Susan Chang. Kaksi erillistä tutkimuslinjaa tangeeraavat toisiaan, ja tutkijat ymmärtävät, että jäätiköiden sulamisen seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Vaikka tutkijat ovat osanneet ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko heillä aikaa estää niiden vyöry? Komea sarjakuvasovitus Risto Isomäen ekologisesta trilleristä palkittiin Sarjakuva-Finlandialla maaliskuussa 2009. Into Kustannus julkaisee sarjakuva uudistettuna ja aiempaa laajempana laitoksena sekä suomeksi että englanniksi. Sarjakuvan piirtänyt Jussi Kaakinen (s. 1978) on palkittu suomalainen kuvittaja, sarjakuvantekijä ja graafinen suunnittelija. Jussi on piirtänyt useita suomalaisissa aikakauslehdissä julkaistuja sarjakuvia. Sarjakuvakäsikirjoituksen laatinut Petri Tolppanen (s.1972) on suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja käsikirjoittaja, graafinen suunnittelija ja vuorovaikutussuunnittelija. Risto Isomäki (s. 1961) on tunnettu suomalainen tieteiskirjailija, tiedetoimittaja ja ympäristöaktivisti. Sarasvatin hiekkaa oli hänen neljäs romaaninsa, lisäksi hän on kirjoittanut useita ympäristöä ja kehitysyhteistyötä käsitteleviä tietokirjoja.

Isisin isku Suomeen - toimintatrilleri lähitulevaisuudesta. Linnan juhlat keskeytyvät dramaattisesti vieraiden rajuun oksenteluun ja yleiseen kaaokseen. Muutamassa päivässä valtaosa Suomen politiikan tärkeimmistä tekijöistä kuolee säteilymyrkytykseen. Isis uhkaa vastaavien iskujen sarjalla koko Eurooppaa, ellei sen vaatimuksiin islamilaisen lain noudattamisesta taivuta. Kohta havaitaan, että valtava lasti käytettyä ydinpolttoainetta on kadonnut. Aikapommi tikittää, sillä ydinjäte sopii suoraan säteilyaseiden valmistukseen. Tilannetta ratkomaan kutsutaan Lauri Nurmi, toimintaa kaihtamaton kansainvälisen terrorismin ja säteilyaseiden asiantuntija. Mutta miten pysäyttää terroristit, joiden sirottelemien säteilyjälkien perässä ryntäilee koko Euroopan poliisivoimat mutta joista itsestään ei kukaan ole nähnyt vilaustakaan? Risto Isomäki on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja ympäristöaktiivi, joka perustaa ekotrilleriensä juonet vankkaan asiantuntemukseen. Lauri Nurmi, uusimman romaanin sankari, on aikaisemmin seikkaillut Isomäen romaaneissa Jumalan pikkusormi (2009) ja Litium 6 (2007), joista jälkimmäisen ydinenergian ohitettuihin riskeihin liittyvät teemat saavat nyt jatkoa.

In the span of a few days, six tons of lithium-6 are stolen in Japan, and 180 grams of plutonium vanish in France. Word of these crimes quickly reaches Colonel Kenneth Andrews at the US Nuclear Terrorism Unit. He mobilizes the best team in nuclear defense, including special agents—and couple—Lauri Nurmi and Alice Donovan. As this secret task force sets out to find the contraband elements, they begin to fear that someone is developing a doomsday weapon. Breeder reactors are being installed around the world to provide clean energy, but they also present risks: every shipment of fuel to a nuclear power station gives terrorists an opportunity to create a nuclear weapon. When Lauri and Alice realize that they have a global conflict on their hands, one in which the definition of terrorist is a moving target, they’ll put their relationship—and their lives—in jeopardy to venture headfirst toward a new and dangerous front line. But in this game of nuclear reaction, what holds the most power to destroy the world as we know it—the weapon itself or the fear it inspires?

Afrikkalaisella öljypalmulla on nykyään huono maine. Syytösten perusteella se pahentaa maailman nälkää, tuhoaa sademetsiä ja vie elintilaa orangeilta. Totta vai tarua? Onko biopolttoaineiden tuotannolla tulevaisuutta? Öljypalmuviljelmien perustaminen Indonesiassa on usein tarkoittanut kyläyhteisöjen maiden varastamista suuryhtiöiden käyttöön. Miljoonia hehtaareja poimintahakattuja sademetsiä on muutettu öljypalmuviljelmiksi. Erityisesti Papuassa öljypalmun viljely uhkaa niellä myös suuren määrän luonnontilaista sademetsää. Silloin kun turvemaille perustettuja öljypalmuviljelmiä on raivattu polttamalla, tuloksena on ollut myös suuria hiilidioksidipäästöjä. Öljypalmujen viljely ei kuitenkaan ole pahentanut maailman nälkää, vaan päin vastoin lisännyt ihmisravinnoksi kelpaavan ruuan tuotantoa myös silloin, kun itse palmuöljy on käytetty biopolttoaineiden tuotantoon. Öljypalmut ovat Risto Isomäen mukaan tuhansien vuosien ajan muodostaneet kestävällä tavalla harjoitetun maatalouden selkärangan koko kostean tropiikin alueella. Öljypalmujen viljely tarkkaan valikoiduilla alueilla olisi myös omana aikanamme ekologisesti kestävin tapa tuottaa maailmalle biopolttoaineita. Järkevä biopolttoaineiden tuotanto tasoittaisi nopeasti toisiaan seuraavien lama- ja nousukausien vuoristorataa, johon öljyn ja maakaasun hintojen raju heilahtelu on nyt johtamassa. Biopolttoaineiden tuotanto on myös suurin mahdollisuus, jonka etelän köyhät pienviljelijät tulevat koskaan saamaan. Tieteis- ja tietokirjailija, kolumnisti ja ympäristöaktivisti Risto Isomäki on ollut 1980-luvulta lähtien mukana lukuisissa trooppiseen maa- ja metsätalouteen liittyvissä kehitysyhteistyöhankkeissa. Isomäen laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluvat mm. Menestysromaani Sarasvatin hiekkaa (Tammi 2005) sekä Into-pamfletit Kosminen rakkaus vai suuri saatana - 20 päätöstä ydinvoimasta (2009) ja Ydinvoima Fukushiman jälkeen (2011).

Maaliskuu 1954. Yhdysvallat tekee Bikinillä uudenlaisen ydinkokeen. Yllättäen siitä seurannut radioaktiivinen laskeuma on tappavampi kuin yhdelläkään aiemmalla atomi- tai vetypommilla. Japanilainen kalastusalus jää radioaktiivisen tuhkapilven alle, ja viidensadan kilometrin päässä sijaitsevan korallisaaren asukkaat sairastuvat. Lähitulevaisuus. Japanilaisen toimistorakennuksen kellarissa sijaitsevan pienen ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmän modulit varastetaan. Samaan aikaan ranskalainen ydinvoimayhtiö näyttää hukanneen satakahdeksankymmentä grammaa plutoniumia. Kahdeksan vuotta aiemmin soitetut puhelut yhdistävät tapaukset toisiinsa, ja punaiset hälytysvalot syttyvät. Yhdysvaltain ydinterrorismin vastaisessa erikoisyksikössä tutkimuksia johtavat eversti Kenneth Andrews, suomalaista syntyperää oleva Lauri Nurmi, iranilaissyntyinen Julia Noruz sekä Nurmen naisystävä Alice Donovan. Ensimmäiset vihjeet uhkaavasta vaarasta kuullaan salaperäiseltä Katharine Henshaw’lta. Vähitellen kertyy todistusaineistoa, joka viestii, että Yhdysvaltoja saattaa uhata ydinasehyök-käys, joka tehtäisiin samanlaisen pommin avulla, jonkalaisen Yhdysvallat räjäytti Bikinillä. Herää epäilys, että terroristit rakentavat suurta tuomiopäivän asetta, joka synnyttäisi mantereen laajuista tuhoa kylvävän radioaktiivisen pilven. Litium 6 on uusinta tutkimustietoa hyödyntävä ekologinen trilleri, joka nostaa valokeilaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden kannalta olennaisia kysymyksiä. Se kysyy, mitä tapahtuu, jos maailma yhtenä miehenä alkaa torjua ilmaston lämpenemistä ydinvoiman suurisuuntaisen lisärakentamisen avulla. Miten puhdasta fuusioreaktorien tuottama energia todellisuudessa olisi? Entä olisiko fuusiovoimaloiden polttoaineena käytetty litium 6 sittenkään aivan niin harmiton isotooppi kuin julkisuudessa aina on esitetty? Teos yhdistelee fiktioon faktaa, tässä tapauksessa erityisesti ydinteknologiaan liittyviä tietoja, jotka vielä vähän aikaa sitten oli luokiteltu tiukasti salaisiksi.

1929-luvulla työvoimaa vähentävä teknologia ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen kasvattivat työttömyyttä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Suuri osa väestöstä menetti ostovoimansa ja syrjäytyi. Taloustieteilijät uskoivat, että työpaikkansa säilyttäneet ihmiset pitäisivät talouden pystyssä. Taloustieteilijät olivat väärässä. 1990-luvulla valtiontaloudet ovat hitaassa syöksykierteessä verotulojen vähenemisen, työttömyyden kasvun ja valtionvelkojen hoitokulujen takia