Risto Nevalainen

Resilienssi on uusi vaatimus johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Koronakriisi on osoittanut sen tarpeelliseksi. Viheliäisiä ongelmia riittää myös tulevaisuudessa. Kirja käsittelee resilienssiä monipuolisesti järjestelmien, organi-saatioiden ja yhteiskunnan johtamisen kannalta. Jotta resilienssiä pystyy johtamaan ja aikaansaamaan, sitä on pystyttävä myös arvioimaan. Kirja vastaa kysymyksiin:1. Mitä resilienssi tarkoittaa ja miten sitä voidaan arvioida?2. Millaisia oppeja on saatu historiamme aiemmista kriiseistä?3. Millaisiin kriiseihin on syytä varautua tulevaisuudessa? Kirja käsittelee resilienssiä käytännönläheisesti lukuisten esimerkkien avulla. Tavoitteena on palautuminen paremmaksi kriisin jälkeen ja palautumiskyvyn lisääminen uusien kriisien varalta jo ennakolta. Resilienssi on tärkeä tapa pohtia tulevaisuuttamme yleisemminkin oman osaamisen täydennyksenä. Kirjoittajilla on vuosikymmenten kokemus tietotekniikan ja sen hyödyntämisen johtamisesta ja kehittämisestä, laadunhallinnasta sekä tietotekniikan tutkimuksesta, opetuksesta ja standardoinnista.

Ihmiskunta on aina käyttänyt suuria innovaatioitaan hyvällä ja huonolla tavalla: Vene oli aluksi vain kulkuväline, joka sai pian myös sotalaivan muodon. Ydinvoimaa käytetään sekä energian lähteenä että hirvittävänä tuhoaseena. Tietotekniikan rooli on ollut ja tulee olemaan samalla tavoin kaksitahoinen: Niille, jotka hallitsevat sen, tietotekniikka jauhaa kultajyviä ja ne, jotka eivät hallitse, joutuvat voittajien armoille. Tietotekniikan käyttöönottoa voidaan pitää suomalaisena menestystarinana. Lukujen valossa kaikki on ollut nousevien käyrien voittokulkua. Mutta kun kurkistamme lukujen toiselle puolelle kirjan lukuisten esimerkkitapausten muodossa, löydämme toisenlaisen todellisuuden. Se, että rohkenemme tunnistaa ja myöntää menneet virheemme, mahdollistaa niiden välttämisen tulevaisuudessa. Suomi on sijoittunut myös onnellisuutta selvittävissä mittauksissa maailman kärkimaiden joukkoon. Mutta onko näillä kahdella asialla - tietotekniikan käytöllä ja onnellisuudella - yhteyttä? Luoko tekniikan ja automaation käyttöönotto hyvää elämää ja työtyytyväisyyttä? Miten käytämme tietotekniikkaa tuottavalla tavalla? Kulkevatko tehokkuus ja hyvinvointi käsi kädessä? Onko suomalainen menestystarina siirrettävissä menestyksekkääksi tietoyhteiskuntakehitykseksi? Tietoyhteiskuntakehitys nostaa esille lukuisia kysymyksiä. Nyt, kun tietotekniikan käyttöalue on laajentunut yhteiskunnalliselle ja globaalille tasolle, mahdollisuudet hyvään ja huonoon kehittämiseen ovat entistä suuremmat. Ratkaisevaa on, että osaamme tehdä oikeita toimenpiteitä ja suunnata toimintamme tukemaan positiivista, menestyksellistä IT-kehitystä. Tämä kirja on tarkoitettu yhteiskunnan, yritysten ja organisaatioiden päättäjille, vaikuttajille ja asiantuntijoille. Tämä kirja on kirjoitettu sekä herättämään keskustelua tietoyhteiskuntakehityksestä että nostamaan esiin hyviksi osoittautuneita käytäntöjä, toimintatapoja ja ratkaisumalleja, jotka ovat käyttökelpoisia tulevaisuudessa. Menneestä oppien, uutta oivaltaen. Tämän kirjan on kirjoittanut asiantuntijaryhmä, jolla on kokemusta tietotekniikan hyödyntämisestä ja sen johtamisesta satoja vuosia. Tietoyhteiskunnan kaksi puolta - Menneestä oppien, uutta oivaltaen on tämän ryhmän kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle! Kirjailijat ovat päättäneet lahjoittaa tekijänoikeuspalkkionsa tämän kirjan osalta Tietotekniikan tutkimussäätiölle. Ostamalla kirjan tuet kotimaista tietotekniikan tutkimusta.

Kypsyys kiehtoo. Sen kasvattaminen on tehokas tapa parantaa liiketoiminnan onnistumista ja sen tehokkuutta. Kypsyysajattelun kohteena voi olla yritys, jokin sen keskeinen toiminto tai laajempikin yhteiskunnan tärkeä osa-alue. Kypsyysmalleja on tehty eniten ICT:n johtamiseen. Viime aikojen kuuma aihe on ollut ketterän kehittämisen ja DevOps-aiheen kypsyysmallit. Onpa malleja tehty terveydenhuoltoon, sotilaalliseen käyttöön kuin digitalisaatioonkin. Tiedätkö oman liiketoimintasi nykyisen kypsyyden? Malleja käytetään paljon toiminnan arviointiin ja kehityskohteiden tunnistamiseen. Mallin avulla toiminta tulee kunnolla ja kattavasti mietittyä. Tasoajattelulla kehityskohteet saa tiekartaksi ja kehittäminen on siten systemaattista. Kyllä kannattaa! Kirjassa esitellään kypsyysajattelun keskeisiä ajatuksia. Tunnetuimmat kypsyysmallit CMMI ja SPICE esitellään erikseen. Monenlaisia muitakin tapoja rakentaa malleja ja käyttää niitä toiminnan kehittämiseen selitetään. Esimerkkien pohjalta ja omientarpeidensa mukaan lukijakin voi rakentaa oman kypsyysmallin. Kirjassa annetaan siihen neuvoja kädestä pitäen.