Ritva Tuomaala

Talvi- ja Jatkosodassa neuvostoarmeijan vangiksijoiutuneista noin 3500 suomalaisesta sotilaasta lähes puolet menehtyi sotavankeudessa. Osasto Paatsaloon kuulunut sodankyläläinen Eino Hietala (s. 1917) jäi vangiksi kaukopartion tiedusteluretkellä Sallan Alakurtin suunnalla keväällä 1944. Häntä ei vapautettu Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944, vaan monien vaiheiden jälkeen hänet tuomittiin 25 vuodeksi pakkotyöhön Siperiaan. Työleirien ankarissa oloissa vaikeita sairauksia kärsinyt Hietala pääsi pois vasta Stalinin kuoleman jälkeen keväällä 1954 oltuaan lähes kymmenen vuotta vankina. Kotiin päästyään Hietala vaikeni vuosikymmeniksi. Veteraanien kuntoutuksessa lujittunut luottamus sai hänet vuosien mittaan avautumaan ja antamaan luvan lääkäri Ritva Tuomaalalle kertoa sotavangin elämäntarina.

Tutkimuksen perustana olivat sodan kokeneille lappilaisille sotavangeille, partisaanien uhreille ja huutolaisille käytännön lääkärin työssäni tekemissäni haastatteluissa heränneet kysymykset heidän selviytymiseensä ja terveytensä säilymiseen mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata em. ryhmiin kuuluneiden haastateltavien elämänvaiheiden ja kokemusten korostumista heidän kerronnassaan sekä tunnistaa heidän voimavarojaan. Tavoitteena oli myös heidän terveydentilansa tarkastelu, josta tärkeimmäksi nousi psyykkisten oireiden käsittely. Aineiston muodostivat iäkkäiden, Lapissa asuneiden, sotavankeuden kokeneiden, partisaanien uhreiksi joutuneiden tai huutolaisuuden kokeneiden haastattelut. Kaikissa kolmessa tutkimusryhmässä oli 12 haastateltavaa.