Saana Saarinen

Kuinka Suomessa syntyi lapsitähteys 1960-luvulla? Miten lapset tekivät luovaa historiaa, kun televisio saapui Suomeen? Tarinallinen tietokirja kertoo Suomen ensimmäisen lasten tv-sarjan tekemisestä ja lasten television alkuvaiheista. Näyttelijä Jaana Saarinen sekä hänen sisarensa, tietokirjailija Saana Saarinen kertovat tuon ajan lapsiesiintyjinä, kuinka syntyi lapsuutta näkyväksi tehnyt tv-sarja, innovatiivinen ja palkittu Niksulan TV. Teoksessa myös Raninin televisioperheen veljesten, ohjaaja Irja Raninin ja näyttelijä Matti Raninin poikien, dialogiset muistelmat näyttävät hauskasti ja osuvasti, mitä kaikkea viikoittainen esiintyminen televisiossa lapselle merkitsi ja mitä tapahtui kulissien takana. Kaikkiaan 28 Niksulan TV -sarjan lapsi- ja aikuistekijää kertoo elävästi tv-työstään television pioneerivuosina. Muistelut tuovat päivänvaloon lasten merkittävää osuutta tv-historiassa. Television tuleminen perheiden ulottuville 1960-luvulla mullisti lasten ajankäyttöä sekä vapaa-ajan, tiedonsaannin ja oppimisen mahdollisuuksia ja loi uusia samaistumiskohteita. Syntyi lasten luovuuden näkyvä vallankumous, kun lapset tekivät tv-historiaa.

Mitä tapahtuikaan Valko-Venäjällä ennen toista maailmansotaa? Valko-Venäjä ennen Stalinin terroria marssittaa esiin suuren joukon merkittäviä tapahtumia, henkilöitä ja yhteiskunnallisia vaiheita, jotka on raportoitu kiehtovan rikkaasti runsaan teksti- ja kuva-aineiston kera. Teos valottaa jokaiselle historiasta kiinnostuneelle jännittävien tositarinoiden kautta, miten Valko-Venäjä osana nuorta Neuvostoliittoa rakensi elämäänsä nykyisin kriittisessä valokeilassa olevassa valtiossa. Kirja tarjoaa uusia näkökulmia aikakaudesta, joka loi suuntaa maan tulevaisuudelle. Kirjan päähenkilö on suomalainen taiteilija, Aleksanteri Ahola-Valo, jonka teoksia näyttely Gallen-Kallelan Museossa esitteli syksyllä 2019 Gallen-Kallelan teosten rinnalla. Nyt Ahola-Valon elämäntarina saa lukijan haukkomaan henkeään ja kysymään: kuinka tämä kaikki saattoi tapahtua yhdelle Suomen historian tuotteliaimmista taiteilijoista? Ahola-Valon tarina on ainutlaatuinen panoraama myös Valko-Venäjän menneisyyteen. Teos vie mukanaan Ahola-Valon seikkailuihin niin Vitebskin taidekoulussa Marc Chagallinopiskelutoverina kuin klassikkoelokuva Panssarilaiva Potemkinin kuvauksissa. Hyytävän talvisella puna-armeijan matkalla ollaan susilauman armoilla, ja vain valistusupseeri Ahola-Valon kekseliäisyys voi pelastaa matkaseurueen erämaassa. Hengenlähtö käy dramaattisesti lähellä kerta toisensa jälkeen seikkailuissa halki laajan maan. Teksti perustuu taiteilijan monipuolisiin muistelmiin 11 vuoden ajalta ja avaa lukijalletositarinoiden lomassa valkovenäläistä arvomaailmaa ja historian kulkua. Kirja sisältää myös merkittävän määrän ennen näkemätöntä kuvamateriaalia Valko-Venäjän historian käänteistä.

Silminnäkijänkuvaus kertoo taitelija, kasvatustieteen kunniatohtori Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) kokemuksista Pietarissa Venäjän vallankumousvuoden 1917 aikana. Kirja perustuu pääosin 1980-90-luvuilla tehtyihin ääninauhoihin ja videohaastatteluihin. Kirjassa puhuu Ahola-Valon oma ääni.

Toimittaja Viola Glas joutuu käymään läpi menneisyyttään: mitä tapahtui elokuvaohjaaja Jaakko Hämevaaralle, joka löydettiin kuolleena saunasta? Oliko suomalaisen elokuvamaailman kärkinimillä jotakin tekemistä Hämevaaran kuoleman kanssa? Violan ystävät Hanna ja Juulia tuntuvat sekaantuneen Hämevaaran asioihin oudolla tavalla. Saatuaan epäilyjä herättävän puhelun Viola alkaa ottaa takautuvasti selvää enneen kevään tapahtumista sekä näyttelijöiden, tuottajien ja käsikirjoittajien salaisuuksista. Viola itsekin joutuu vaaraan. Myös Violan suhde Armas Kettusen kanssa joutuu koetukselle. Sarjan kolmas osa lumoaa elokuvamaailmaan sijoittuvalla aihepiirillään ja kirjailijan herkullisella, herpautumattomalla tyylillä, joka on saanut kiitosta sarjan edellisissä romaaneissa. Jännitys säilyy loppuun asti.

Kuolema sanoo irti tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, YT-neuvottelujen herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin. "Utelias ja sähäkkä" (Iltalehti) toimittaja Viola Glas joutuu jälleen tapahtumien pyörteisiin, kun lehtitalon varatoimitusjohtaja Birgit Kara surmataan. Mitä tapahtuu, kun lehtitalon väki joutuu epäilyksenalaiseksi inhotun Birgitin surmasta? Viola tutustuu Laatulehtien henkilökuntaan ja heidän mahdollisiin motiiveihinsa. Kiireisten viikkojen aikana Violan pään saa pyörälle myös hurmaava nuorimies. Kuolema sanoo irti tarjoaa jännityksellä maustettuja juonenkäänteitä, joista lumoutuvat muutkin kuin dekkarien ystävät. Ahneuden ja idealismin yhteentörmäys säväyttää.