Saara Ylisaukko-oja

Valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämisen perusteet lapsen oikeuksien näkökulmasta -väitöskirjan keskiössä on lapsenhuoltolain turvaama lapsen oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Väitöskirjan teema on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä tapaamisoikeutta koskevat ratkaisut vaikuttavat vuosittain lukuisiin alaikäisiin ja heidän perheisiinsä. Tapaamiset voidaan tietyin edellytyksin määrätä tapahtumaan valvottuina tai tuettuina. Väitöskirjassa tarkastellaan valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämistä tuomioistuimen päätöksenteossa sekä lapsen oikeuksien toteutumista oikeudenkäynneissä. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on luoda ja säilyttää lapsen myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, eikä tapaamisoikeuden tarkoitus täysin toteudu, mikäli tapaamiset toteutetaan valvottuina tai tuettuina. Tutkimuksessa aihetta käsitellään niin lainopillisesti kuin tekemällä empiiristä oikeustutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan, milloin käsillä on lapsen edun kannalta perusteltu syy rajoittaa lapsen oikeus tavata vanhempaansa. Tutkimuksessa pureudutaan tähän ongelmaan erityisesti oikeusperiaatteiden avulla, sillä valvotuissa ja tuetuissa tapaamissa on aina kyse perhe-elämän suojan ja lapsen suojeluperiaatteen välisestä punninnasta. Tutkimuksessa analysoidaan myös tuomioistuinten päätöksentekoa ja sitä, miten valvottujen ja tuettujen tapaamisten määräämistä on oikeuskäytännössä perusteltu. Lopuksi tarkastellaan keinoja, joilla oikeuskäytännössä havaittuja haasteita voitaisiin ratkaista, jotta lapsen etu ja oikeudet toteutuisivat entistä paremmin. Kirja on oivallinen tietolähde kaikille lapsi- ja perheoikeudellisia asioita hoitaville juristeille, asianajajille ja luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille sekä tuomioistuimissa työskenteleville. Kirja on hyödyllinen myös hyvinvointialueilla perheoikeudellisten asioiden kanssa työskenteleville, kuten esimerkiksi lastenvalvojille. Kirjan kirjoittaja OTM Saara Ylisaukko-oja on oikeudenkäyntiavustaja, joka on erikoistunut lapsi- ja perheoikeudellisiin kysymyksiin. Hän on toiminut aiemmin projektitutkijana monitieteisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkittiin lapsen oikeuksia opetustoimessa. Lisäksi Ylisaukko-oja on luennoinut ja kouluttanut lapsioikeuden teemoista.

Millainen on tutkittu ja toimiva kuulustelumenetelmä? Miten muisti rakentuu ja miten sitä tulisi käsitellä? Miten kertomusten luotettavuutta arvioidaan? Mitä tarkoittaa onnistunut vuorovaikutus rikosprosessissa? Millaista vuorovaikutus on oikeussalissa? Rikosprosessi on sarja kohtaamisia: rikosilmoituksen vastaanottamisesta kuulusteluihin, syyteharkintaan, oikeudenkäyntiin ja tuomioon. Jokaisessa vaiheessa ihmisen muisti, tunteet, vuorovaikutus ja ymmärrettävyys vaikuttavat siihen, miten oikeus toteutuu. Tämä teos tarkastelee rikosprosessia oikeuspsykologian näkökulmasta rinnakkain lainsäädännön ja käytännön työn kanssa. Se tarjoaa läpileikkauksen rikosprosessin eri vaiheisiin ja eri toimijoiden näkökulmiin. Kirja kuljettaa lukijan esitutkinnasta syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin saakka, avaten poliisin, syyttäjän, tuomarin, oikeudenkäyntiavustajan ja oikeuspsykologin työn keskeisiä psykologisia ulottuvuuksia. Kirjan punaisena lankana kulkee vuorovaikutus: miten eri toimijat voivat kohdata toisensa tavalla, joka tukee sekä oikeudenmukaista prosessia että ihmisen kokemuksen huomioimista? Teos tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa, käytännön esimerkkejä ja kehittämisnäkökulmia kaikille rikosprosessin parissa työskenteleville.