Sakari Heikkinen

Valtion lainanotolla on ollut korvaamaton rooli Suomen historiassa. Lainarahalla on mahdollistettu koko maan kattavan rautatieverkoston rakentaminen ja rahoitettu hyvinvointivaltion palveluja laskusuhdanteissa. Sen avulla on varmistettu itsenäisyyden säilyminen toisessa maailmansodassa ja pelastettu valtiontalous 1990-luvun suuressa lamassa. Silti velkaantuminen herättää valtavasti pelkoja. Hyvä, paha valtionvelka syventyy Suomen lainanoton historiaan. Teos paljastaa, mitä valtionvelka pohjimmiltaan on, miten sitä otetaan ja miksi. Se kytkee Suomen talouden osaksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä keskiajalta eurojärjestelmään ja paikantaa historiasta pahimmat valtion kokemat velka-aallot. Kirjassa nousevat esille myös lainanoton taustalla toimineet poliittiset päättäjät J. V. Snellmanista J. K. Paasikiveen ja Risto Rytistä Iiro Viinaseen. Teos osoittaa, että valtion lainanoton onnistuminen globaaleilla rahoitusmarkkinoilla on ilmapuntari, joka mittaa sekä Suomen talouden tilaa että maan kansainvälistä asemaa.

Risto Rytin vaikuttava ja dramaattinen ura talouspäättäjänä. Risto Ryti on äänestetty suurimmaksi suomalaiseksi. Perusteena on ollut hänen uhrautuva toimintansa sota-ajan tasavallan presidenttinä. Vielä pidemmän uran hän teki Suomen johtavana talousvaikuttajana. Ryti otti talouspolitiikan ohjat käsiinsä toimiessaan 1920- ja 1930-luvuilla valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Hän oli keskus verkostossa, jossa luotsattiin Suomi läpi pula-ajan ja kiinnitettiin nuori tasavalta kansainväliseen talousjärjestelmään. Teos kuvaa Rytin viileästi ajattelevana talousasiantuntijana, jonka tulkintoihin talouden tilasta ja tarvittavista korjaustoimista luotettiin ulkomaita myöten.