Sanna Aavaluoma

Elokuvat tarjoavat mahdollisuuden tarkastella, tutkia ja työstää kaikkia elämään liittyviä ilmiöitä tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla. Elokuvat auttavat katsojaa ymmärtämään itseään, toista ihmistä ja ihmissuhteitaan. Samaistumisen kautta ne avaavat mahdollisuuden myötätunnon kokemiselle myös henkilöitä tai tapahtumia kohtaan, joita on vaikea hyväksyä tai ymmärtää. Ne auttavat katsojaansa ymmärtämään aikakautensa ihmisiä, elämää, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Suhteessa Elävät Kuvat kirjasarja käsittelee pari- ja perhesuhteita sekä ihmiselämän iloja ja haasteita elokuvien, psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian ja elokuvaterapian avulla. Ensimmäisen osan 52 elokuvakirjoituksessa tarkastellaan tunteiden kirjoa, sukupuoli- ja seksuaali-identiteettien sekä suhdemuotojen moninaisuutta, psykoseksuaalisuutta, perhesuhteita, vanhemmuuden synkkiä ulottuvuuksia, eroja ja irrottautumisia, riippuvuuksia sekä kuolemaa parisuhteessa ja perheessä.

Psykoanalyyttinen teoria parisuhteesta auttaa ymmärtämään ihmismielen ja parisuhteen tiedostamatonta dynamiikkaa, parisuhteen syntyä, kehittymistä, kriisiytymistä ja päättymistä. Parisuhteen kehitysvaiheissa puolisoiden psyykkisen kasvun ja kehityksen kysymykset aktivoituvat uudelleen kohdattaviksi, elettäviksi ja ratkaistaviksi. Elämänkokemusten puolisoiden sisäiseen maailmaan jättämät jäljet työstyvät nykyisessä parisuhteessa, jossa he haluavat rakastaa ja tulla rakastetuksi, arvostetuksi, halutuksi, lohdutetuksi ja kannatelluksi. Koetut rakkauden, ilon, vastavuoroisuuden ja jakamisen sekä turhautumisen, pettymyksen ja vihan tunteet kanavoituvat tai purkautuvat turvallisimmaksi koettuun ihmiseen - omaan puolisoon. PariTila on suomennokseni Mary Morganin luomalle käsitteelle Couple state of mind. Sillä tarkoitetaan erityistä tapaa ymmärtää ja tarkastella parisuhdetta puolisoiden yhdessä luomana vuorovaikutuksellisena tilana. Molemmat puolisot vaikuttavat suhteensa PariTilaan, ja se vaikuttaa heihin molempiin. PariTila -ajattelussa kaikki parisuhteessa tapahtuva rakentuu kahden yksilön välisessä dynamiikassa heidän välillään. Parhaimmillaan PariTila merkitsee puolisoiden vankkaa luottamusta toisiinsa ja kokemusta samalla puolella olemisesta. Kun puolisot näkevät oman osuutensa suhteen tapahtumissa, vaikeistakin asioista voidaan puhua rakentavasti. PariTilassa luovutaan ajatuksista, joiden mukaan toinen on syypää suhteen ongelmiin ja tämän toisen muuttuminen ratkaisisi parin väliset haasteet ja ongelmat. Suhteen haasteet ja kriisit nähdään molempia palvelevina, sillä suhteen kriisissä molemmat tiedostamattaan mahdollistavat toisilleen sen, minkä kohtaaminen palvelee kummankin sisäistä kasvua. PariTila-ajattelu avaa mahdollisuuden ymmärtää millä tavoin molemmat puolisot ylläpitävät heidän suhteensa haasteita ja miksi kumpikin omista lähtökohdistaan käsin tarvitsee toisen tietynlaisia, hankalina koettuja reaktioita ja toimintatapoja. Psykoanalyyttisessa paripsykoterapiassa hoidossa on parisuhde. Suhteen dynamiikan muutos ei onnistu pelkällä tietoisella päätöksellä. Se edellyttää ymmärrystä käyttäytymistä ja dynamiikkaa aiheuttavista ja ylläpitävistä tekijöistä. Kun parisuhteen molemmat osapuolet ovat motivoituneita ja sitoutuneita paripsykoterapiaan, suhteen kriisi voi avautua uudeksi ymmärrykseksi itsestä, toisesta ja suhteesta. Paripsykoterapiassa pyritään korjaamaan ja syventämään puolisoiden parisuhdetta ja uudelleen luomaan parin riittävän hyväksi kokemaa yhteiselämää ja luottamusta tulevaan. Psykoseksuaaliterapiassa seksuaalisuutta ja siihen liittyviä vaikeuksia tutkitaan huomioiden seksuaalilääketieteen lisäksi seksuaalisen ongelman altistavat, laukaisevat ja ylläpitävä tekijät puolisoiden historiassa, mielen sisäisessä maailmassa, sisäistetyissä suhteissa, merkittävissä suhdekokemuksissa ja suhteessa olon dynamiikassa. Kriisiterapiassa pyritään löytämään ymmärrys suhteen kriisin merkityksiin puolisoiden henkilökohtaisen kasvun ja parisuhteen kehittymisen näkökulmista. Eroterapiassa puolisoita autetaan suremaan menetettyä suhdetta ja irrottautumaan siitä ymmärtäen miksi niin tapahtui. Vanhemmuusterapiassa eroavia puolisoita tuetaan säilyttämään arvostus ja kunnioitus toisiaan kohtaan vanhempina sekä rakentamaan toimivaa yhteistyötä sekä sitoutumaan lasten parhaaksi toimivaa vanhemmuutta erosta huolimatta. Kun toinen puolisoista on parantumattomasti sairas, paripsykoterapia voi toimia saattohoitona auttaen paria kohtaamaan sairauden elämään tuomia haasteita ja valmistautumaan lähestyvään kuolemaan. Hoidollinen rakkaus auttaa paripsykoterapeuttia ajattelemaan ja puhumaan yhdessä parin kanssa kaikkea sitä, minkä ajatteleminen ja mistä puhuminen on parille pelottavaa. Rakkaudellisessa hoitosuhteessa parin ahdistukset, pelot ja vaikeat kokemukset voivat tulla vastaanotetuiksi ja kohdatuksi. Pari voi saada kokemuksia uudenlaisesta kuulluksi ja ymmärretyksi tulosta.

Seksuaalisuus on erottamaton osa ihmisyyden syvintä olemusta. Ihmisen seksuaalisuudessa ja sen ongelmissa yhdistyvät ruumiillisuus, psyykkinen kasvu ja kehitys, sisäistetyt suhteet, tiedostamaton mielikuva- ja merkitysmaailma sekä elämänaikaiset kokemukset ihmissuhteissa. Yksilön seksuaalinen hyvinvointi edellyttää itsekokemusta, joka on riittävässä sopusoinnussa oman sukupuoli- ja seksuaali-identiteetin kanssa. Parisuhteessa seksuaalisen hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää puolisoiden yksilöllisten seksuaalisten maailmojen riittävää jakamista, vuorovaikutukseen laajentumista ja yhteen liittymistä - parin kehitystä SuhteelliSeksi. Parin psykoseksuaaliterapiassa yhdistyvät parisuhteen ja sen ongelmien psykoanalyyttinen ymmärtäminen ja hoito, seksuaalilääketiede, puolisoiden ja parisuhteen suhde- ja seksuaalihistoria sekä harjoitukset ja tehtävät, jotka auttavat paria luomaan uudenlaista suhdetta itseensä, toisiinsa ja seksuaalisuuteensa. Sanna Aavaluoman suhteessa.fi- sivustolla julkaistut SuhteelliSeksi-blogit on koottu ja jäsennelty tähän kirjaan neljäksi teemakokonaisuudeksi: Psykoseksuaalisuus, Seksuaalisuus suhteessa, Seksuaaliset ongelmat ja Psykoseksuaaliterapia. Kirjan aloittaa aiemmin julkaisematon kirjoitus Rakkautta ja riemua.

Ihmisen elinikäinen psyykkinen kasvu ja kehitys tapahtuu suhteessa toiseen ihmiseen. Toinen ihminen on ihmisen olemassaolon ehto. Läheisissä ihmissuhteissa tulemme rakastetuksi, lohdutetuksi, nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi, mutta myös satutetuksi, loukatuksi ja hylätyksi. Vaikka emme voi muuttaa menneisyyttämme, voimme ymmärtää paremmin sen moniulotteisia tapahtumia ja antaa niille uusia merkityksiä. Oman elämäntarinan rakentuminen mielessä eheäksi kokonaisuudeksi on meille jokaiselle elinikäinen ja haastava tehtävä. Sen toteutuminen merkitsee eletyn elämän hyväksymistä omaksi elämäksi, johon on sisältynyt iloa, onnea, rakkautta ja kiitollisuutta, mutta myös epäonnistumisia, surua, häpeää ja katumusta. Se edellyttää kaiken sävyisten tunnelmien itsessään tunnistamista ja hyväksymistä sekä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Oman elämän ymmärtäminen ja hyväksyminen mahdollistuu, kun lempeys ja kipu saavat kokemusmaailmassa olla rinnakkain, kummankaan peittämättä toisiaan kokonaan. Silloin elämään syntyy mustan ja valkean lisäksi värien kirjo sävyineen. Sanna Aavaluoman blogi Kirjoituksia SUHTEESSA olosta ilmestyy sunnuntaisin osoitteessa suhteessa.fi. Tähän kirjaan julkaistut kirjoitukset on jäsennelty neljäksi teemakokonaisuudeksi: Olo suhteessa, Tunne suhteessa, Pari suhteessa ja Vuosi suhteessa.

Sanna Aavaluoma ja Tarja Tammelin ovat kehittäneet ryhmä-, pari- ja perheterapiaa muistisairaille ja heidän läheisilleen vuodesta 2000. Kirja on työkirjamuotoon laajennettu hoitotahto, johon omia ajatuksia, toiveita ja näkemyksiä voi kirjata. Kirjan tavoitteena on auttaa perheitä keskustelemaan keskenään sairauden heissä herättämistä ajatuksista ja tunteista, suvun ja perheen historiasta, elämänarvoista ja tärkeänä pidettävistä asioista. Keskustelut ja yhdessä muistelu auttavat perhettä säilyttämään mielessään läheisensä ennen sairautta ja yhdessä sopeutumaan sairauden elämään tuomiin muutoksiin. Erityisesti kirja mahdollistaa sairastuneelle oman arvomaailmansa ja elämänvalintansa dokumentoinnin. Myöhemmissä sairauden vaiheissa, kun hoito kotona ei enää ole mahdollista, kirja toivottavasti kulkeutuu muistisairaan mukana hoitopaikkaan. Kirja voi tällöin turvata sairastuneelle tärkeiden asioiden huomioiduksi tulemisen myös hoitopaikassa ja hoidossa silloin, kun hän itse ei kykene niitä sanoiksi pukemaan.

Omaishoitajuus perustuu rakkauteen, mutta se on myös vaativa ja raskaskin tehtävä. Omaishoitajuus merkitsee usein omien tarpeiden sivuun laittamista. Pitkään jatkuessaan omien tarpeiden unohtaminen on vaarallinen tila, jossa myös hoitajapuoliso voi sairastua. Omaishoitajan haasteena on löytää jokaiseen arkipäivään asioita ja hetkiä, joissa säilyy yhteys omiin ajatuksiin, tunteisiin ja kokemuksiin. Hyvin voiva omaishoitaja on hyvä omaishoitaja. Muistisairaan läheisen kirja on kirjoitettu jokaiselle omaishoitajille tueksi omasta itsestä huolehtimiseen. Pienestä koostaan huolimatta kirja sisältää tärkeää asiaa hyvinvointiin vaikuttavista tunteista, ihmissuhteista, rooleista ja arvoista. Kirjan kysymykset auttavat lukijaa tunnistamaan ja pohtimaan omaa elämäntilannetta ja suhdeverkostoa.

Rakkaan kuolema on elämänkohta, joka pakottaa yksin jäävän rakentamaan uudelleen minuutensa ja identiteettinsä ilman toista ja parisuhdetta, joka tiedostamattomalla ja sanattomalla sopimuksella kannatteli puolisoiden toisiinsa sijoittamia odotuksia ja toisilleen antamiaan psyykkisiä tehtäviä. Kuolema erottaa puolisot, mutta se antaa myös mahdollisuuden uuteen eriytymiseen ja yksilöitymiseen. Onnistuneen suruprosessin tuloksena kuolleesta muodostuu sisäinen muisto-objekti, todellinen kuva ihmisestä, jota sekä rakasti että vihasi. Muisto-objekti lohduttaa ja auttaa rakentamaan omaa elämää uudelleen. Kun parisuhteen taakkana on toisen sairastuessa ja kuollessa liikaa työstämättömiä asioita, kokemuksia ja ristiriitoja, surutyö pysähtyy tai estyy. Kuolleesta puolisosta ei voi irrottautua, sillä se merkitsisi myös luopumista osasta itseä ja siten omaa sisäistä kuolemaa. Komplisoidussa surussa kuollut puoliso koetaan yksipuolisesti täydellisenä tai vihattavana ja samalla nämä tunteet herättävät toivottomuutta, syyllisyyttä ja häpeää. Sanna Aavaluoman teos rakentaa paripsykoanalyyttista suruteoriaa tarkastellen puolisoiden yhteistä suruprosessia parantumattoman sairauden edetessä sekä parisuhteen laadun ja puolisoiden yksilöitymisen vaikutusta lesken toipumiseen puolison kuoleman jälkeen. Kirjoittajan mukaan komplisoidun surun riskit ovat tunnistettavissa puolisoiden välisessä dynamiikassa jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Kyselytutkimus, johon osallistui 25 muistisairaan puolison leskeä antaa arvokasta tietoa parisuhteen tukemisen merkityksestä ja mahdollisuuksista sairauden aikana, saattohoidon kehittämisen tarpeesta sekä lesken tukemisesta puolison kuoleman jälkeen. Kirja soveltuu oppikirjaksi lääketieteen, hoitotyön, psykologian, psykoterapian sekä sosiaalityön koulutus- ja opetusohjelmissa. Kirja auttaa pareja valmistautumaan parantumattoman sairauden tunneprosesseihin, yhteisestä elämästä luopumiseen ja leskiä puolison kuoleman jälkeen. Kirjan kirjoittaja Sanna Aavaluoma on vaativan erityistason perhepsykoterapeutti, psykoanalyyttinen paripsykoterapeutti ja muistiasiantuntija.

Muistisairaiden ihmisten hoito on erityistä osaamista edellyttävää, vaativaa hoitotyötä. Psykoterapia tarjoaa näkökulman muistisairauksien ymmärtämiseen ja hoitoon ihmisen vuorovaikutussuhteiden ja sisäisen kokemusmaailman kautta. Jokaisen hoitavan ammattihenkilön on mahdollista oppia psykoterapeuttista ajattelua. Perushoitotyössä psykoterapeuttinen ymmärrys ja ajattelu auttavat henkilökuntaa rakentamaan rakastavia ja arvostavia hoitosuhteita muistisairaisiin ihmisiin heidän kuolemaansa saakka. Muistisairauksien kokonaisvaltainen hyvä hoito rakentuu psykoterapeuttisen ajattelun ja somaattisen hoidon yhdistyessä sairauden eri vaiheissa psykoterapiasta psykoterapeuttiseen hoivaan. Kirja avaa etenevän muistisairauden ymmärrystä psykoterapeuteille ja psykoterapeuttisen ajattelun perusteita somaattisen hoidon ammattilaisille. Kirja soveltuu oppikirjaksi lääketieteen, hoitotyön, psykologian, psykoterapian sekä sosiaalityön koulutus- ja opetusohjelmissa. Kirja on avuksi muistisairauteen sairastuneelle, hänen puolisolleen ja heidän läheisilleen.